Frantsilan yrttitilan Virpi Raipala-Cormierin puutarhassa ryöppyävät sekaisin yrtit sekä koriste- ja luonnonkasvit: "Monet näyttävät rohtokasvit sopivat kukkapenkkiin"
Piha ja puutarha
Frantsilan yrttitilan Virpi Raipala-Cormierin puutarhassa ryöppyävät sekaisin yrtit sekä koriste- ja luonnonkasvit: "Monet näyttävät rohtokasvit sopivat kukkapenkkiin"
Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier nauttii puutarhassaan tuoksuista ja kasvien herättämistä muistoista. Kun tuoksukuusamat ja illakot kukkivat, hän kävelee iltaisin puutarhassa käsikkäin miehensä kanssa.
Julkaistu 15.8.2022
Viherpiha

Puutarhan laidalla kasvaa pitkissä riveissä kaunopunahattua, kehäkukkaa, siankärsämöä, mäkikuismaa ja muita rohtokasveja. Kauempana pellon takana kimmeltää järvi.

Nurmialueen toisella puolella kukkivat rehevät perennapenkit. Niissäkin monet kasveista, kuten myskimalva ja iisopit, toimivat myös rohtoina.

Lähes joka aamu ympäri vuoden Virpi Raipala-Cormier tulee puutarhaansa tekemään puolituntisen joogaharjoituksen. Usein hän asettuu juuri nurmialueelle, josta näkee sekä puutarhaan että yrttipenkin yli järvelle.

– Sotureita tehdessäni vaihdan välillä asentoa, jotta näen kasvitkin samalla. Lopuksi pidän pienen meditaatiohetken, hän kertoo.

Virpi pitää vaaleanpunaisista sävyistä, muun muassa myskimalvasta ja tarharantakukasta.
Kookkaat puut, kuten harmaa- ja hopeakuusi, tammet, omenapuut ja verivaahterat, ovat edellisen asukkaan, Cyrilla-mummun, jäljiltä. Kukkaistutukset ovat Virpin ja Jamesin luomuksia. Loppukesällä kukkivat ukontulikukka, kaunopunahatut, preeria-angervo ja kärhöt.

Leijonankitojen seurana kasvaa kaunopunahattua, jota Virpi kerää usein maljakkoon. Se on hänestä yksi parhaita leikkokukkia, joka kestää vaasissa kauan.
Virpi joogaa puutarhassaan lähes joka aamu ja ihailee samalla kukkaloistoa. Takana kasvaa rivi maarianohdakkeita.

Virpi perusti 1980-luvun alussa yhdessä miehensä James Cormierin kanssa Frantsilan luomuyrttitilan, joka valmistaa yrteistä muun muassa kosmetiikkaa ja erilaisia hoitotuotteita. Frantsilan pellot ovat muutaman sadan metrin päässä pariskunnan kodista, ja 68-vuotiaat Virpi ja James työskentelevät yrityksessä edelleen.

Syvä kiinnostus yrtteihin ja rohtokasveihin näkyy myös pariskunnan kotipuutarhassa.

– Tavoitteena on, että puutarha on aina kaunis ja kukkiva. Puutarhafilosofiaani kuuluu, että monet kukista ovat myös rohtokasveja, Virpi kertoo.

"Puutarhafilosofiaani kuuluu, että monet kukista ovat myös rohtokasveja."

Joka aamu Virpi valmistaa itselleen yrttiteen, johon hän valitsee rohtoja sen mukaan, mitä kokee kulloinkin tarvitsevansa. Kesäisin hän saattaa napata yrtit tuoreena suoraan puutarhasta, talven varalle hän kerää ja kuivaa rohtoja. Keittiössä odottaa 15 purkkia erilaisia kuivattuja kasveja.

– Tänä aamuna teessäni oli karjalanminttua, kehäkukkaa, saksankirveliä ja vähän siankärsämöä. Kehäkukka ja siankärsämö vahvistavat vastustuskykyä, ja karjalanminttu ja saksankirveli antavat hyvää makua, Virpi kertoo.

Virpi pitää paljon myös luonnonkasveista. Niitä hän on tuonut puutarhaansa keräämällä luonnosta siemeniä ja kylvämällä niitä pihaan. Näin ovat saapuneet muun muassa ruiskaunokit, keto-orvokit, ketoneilikat, mäkitervakot, kurjenkellot, purtojuuret ja ahdekaunokit.

– Ahdekaunokin tuominen puutarhaan oli vähän hölmöä. Se on niin voimallinen kasvi, että se leviää turhan paljon, Virpi sanoo.

Yrtti-iiso ja kaunopunahattu ovat myös pölyttäjille mieleen.

Papusato antaa vielä odotuttaa.
Vanhoista puunrungoista ja köynnöstävistä kasveista on rakennettu portteja ja katoksia. Tässä portissa kiipeilevät alppikärhö ja tuoksukuusama.

Virpin puoliso James on kotoisin Kanadasta, josta pariskunta on tuonut puutarhaansa muun muassa neidonkenkiä ja kolmilehtiä.

Yksi Virpin lempikasveista on Kanadasta tuotu vaaleanpunainen preeria-angervo.

– Se on korkea kaunotar – melkein kuin vaaleanpunainen keiju, Virpi kuvailee.

Koristekasvit, yrtit ja rohdot ovat Virpin puutarhassa pääsääntöisesti sekaisin samoissa kukkapenkeissä. Joukossa on jonkin verran myös ravintokasveja. Kamomilla, lehtikaali ja myskimalva kasvavat samassa suuressa penkissä syysleimujen, kärhöjen, maissin ja parsakaalin kanssa.

Virpi ja James toivat vaaleanpunaisen preeria-angervon Kanadasta 1982.

Virpi yhdistelee samoihin penkkeihin koriste- ja hyötykasveja. Pihan keskellä suuressa penkissä kasvaa muun muassa lehti- ja parsakaalia, kamomillaa, yrtti-iisoa ja kärhöjä.
Viiniköynnös ’Zilga’ luo paratiisimaisen tunnelman Virpin kasvihuoneeseen, joka sijaitsee Frantsilan luomuyrttitilan mailla. Virpi on saanut köynnöksen isältään 25 vuotta sitten. Se tuottaa satoa saavikaupalla.

Virpi pitää Frantsilassa erilaisia yrttikoulutuksia ja käyttää omaa puutarhaansa opetustarkoituksiin. Kurssilaiset saavat poimia puutarhasta kasveja esimerkiksi itse valmistettaviin yrtti- ja aromaterapiatuotteisiin.

– Jos kukat ovat puutarhassani riveissä, sille on jokin syy, esimerkiksi se, että kurssilaiset saavat niitä helposti kerättyä, Virpi kertoo ja viittaa puutarhan takaosan rohtokasviriveihin.

Rohtokasvit sopivat hyvin kukkapenkkiin, kunhan muistaa, että monet niistä leviävät helposti, Virpi sanoo. Kukat on niitettävä, ennen kuin ne alkavat siementää. Näin Virpi tekee esimerkiksi siankärsämön ja kamomillan kohdalla.

Ihan kaikki eivät kuitenkaan sovellu yhteiseen penkkiin.

– Viime vuonna tein tyhmän tempun, kun laitoin piparjuuren hyvään kukkapenkkiin. Se on niin voimakas, että se vain puskee ja puskee, vaikka sen yrittäisi poistaa. Lisäksi se levittää juuristollaan aineita, jotka estävät muiden kasvien kasvua.

Myös maariantuoksuheinä levittäytyy liikaa kukkapenkkiin.

Puutarhan perällä kasvaa rohtokasveja, joita Virpi käyttää yrttikursseillaan. Vasemmalla ruiskaunokkia, kamomillaa, siankärsämöä, keskellä piparminttua, mäkikuismaa ja kaunopunahattua ja oikealla kehäkukkaa ja maarianohdaketta.

Virpi on ollut kasvissyöjä jo kymmeniä vuosia. Kotipuutarhassaan hän kasvattaa ravinnoksi muun muassa salkopapuja ja lehtikaalia, joiden osalta hän on täysin omavarainen. ”Lehtikaalista saa uunissa herkullisen paistoksen, kun lisää sekaan öljyä, kuminaa, soijakastiketta, aavistuksen hunajaa ja vähän juustoa päälle”, Virpi vinkkaa.
"Jos kukat ovat puutarhassani riveissä, sille on jokin syy."
Muhkeasti kukkiva damaskonruusu on yksi puutarhan monista ruusuista.

Virpi ja James ovat asuneet vuonna 1914 rakennetussa talossaan 32 vuoden ajan. Alkuvuosina he viljelivät myös paljon vihanneksia. Nyttemmin puutarhassa on vain pieniä makupaloja maissia, hernettä ja porkkanoita lastenlasten iloksi.

– Nykyään saa niin hyvin luomuvihanneksia torilta, ettei niitä sen puolesta ole pakko viljellä itse. Olen keskittynyt yrtteihin ja puutarhan kauneuteen, Virpi sanoo.

Oman puutarhan kasvit tuovat Virpin mieleen monia muistoja.

– Kun näen kaliforniantuliunikoita, tulee melkein tippa silmään, koska mummullani oli niitä paljon ja hän rakasti niitä.

Virpi pyrkii siihen, että puutarha olisi mahdollisimman helppohoitoinen ja huoleton, mutta myöntää, että joskus siihen on vaikea päästä. "Rikkaruohot pitää kitkeä kahden kolmen viikon välein, etteivät ne saa valtaa. Joskus meinaa tulla stressi", hän sanoo.
Kukkapenkkiä koristava pronssiveistos on Jamesin löytö antiikkikaupasta.

Juuri ennen nuoremman poikansa Valon syntymää Virpi oli puutarhassa poimimassa ukonkelloja.

– Ukonkelloista tulee aina mielleyhtymä Valon syntymään. Puutarhan kasvit tuovat mieleeni monia tällaisia assosiaatioita, joiden eteen melkein polvistuu ja kiittää niistä hetkistä, mihin ne liittyvät, Virpi kertoo.

Hän nauttii erityisesti kiireettömistä hetkistä puutarhassa perheen tai ystävien kanssa. Kauneudesta voi nautiskella vaikka kaikessa hiljaisuudessa.

Tuoksukuusamien ja illakoiden kukinnan aikaan hän kävelee iltaisin puutarhassa käsikkäin miehensä kanssa.

– Vaikka kyllähän minä tykkään istuttamisesta, kylvöistä ja rikkaruohottamisestakin. Se on terapiaa. Voisin olla koko kesän pelkästään puutarha- ja peltotöissä.

Monet puutarhan kasveista ovat monivuotisia, osa kylväytyy itsestään, mutta osan Virpi taimikasvattaa joka kevät. ”Tarvittaessa omasta puutarhastani voidaan ottaa Frantsilan viljelmillekin esimerkiksi minttujen pistokkaita tai juurirönsyjä ja tehdä niistä lisäysviljelmää”, Virpi kertoo.

Virpin vinkit rohtokasvien viljelyyn

  • Istuta lähelle. Perusta rohtopenkki niin lähelle taloa, että sinun tulee haettua yrttejä käyttöön.
  • Valitse tarpeeseen. Istuta mausteita ja rohtoja, joita oma kehosi ja perheesi kaipaa. Ruoansulatus- ja suolisto-ongelmiin auttavat siankärsämö, kamomilla, sitruunamelissa ja kehäkukka. Hengitystievaivoihin sopivat kaunopunahattu, ukontulikukka, iisoppi, timjami, malvat ja mintut. Iholle ovat hyväksi kehäkukka, niittyhumala, kamomilla ja keto-orvokki.
  • Helpota keväthoitoa. Jaottele kasvit penkkiin sen mukaan, kuinka ne selviytyvät talvesta: monivuotiset kasvit omaan lohkoonsa, itsekylväytyvät omaansa, taimikasvatettavat yhteen ja suoraan avomaalle kylvettävät toiseen. Näin penkki on helppo saada kuntoon keväisin.
  • Sekoita kukkapenkkiin. Monet rohtokasveista ovat näyttävän näköisiä ja sopivat kukkapenkkiin: esimerkiksi iisopit, kuismat ja myskimalvat istuvat hyvin perennojen lomaan. Jos istutat voimakkaasti leviäviä yrttejä kukkapenkkeihin, katko kukat, ennen kuin ne siementävät. Esimerkiksi ahdekaunokkia, virmajuuria ja rohtoraunioyrttiä on syytä pitää silmällä. Piparjuurta ei kannata istuttaa penkkiin lainkaan, ja mintut on paras sijoittaa muista erilleen.

1 kommentti