Kotivinkki

Erikoispsykologi Maarit Lassander inhosi budjetointia, kunnes ymmärsi syyn – ”Rahasuhteesta voi tulla kompleksinen huomaamatta”

Erikoispsykologi Maarit Lassander inhosi budjetointia, kunnes ymmärsi syyn – ”Rahasuhteesta voi tulla kompleksinen huomaamatta”
Minkälaisia tunteita rahaan liittyviin muistoihin liittyy? Koska olet ylipäätään viimeksi pohtinut rahaan liittyviä muistoja ja tilanteita elämän varrelta? Kannattaisi! Erikoispsykologi Maarit Lassanderin mukaan viisaampi rahankäyttö lähtee tunteiden tunnistamisesta ja omien ajattelumallien kyseenalaistamisesta.
Julkaistu: 24.9.2020

Minä nyt vain olen huono rahan kanssa. En osaa käyttää sitä viisaasti, teen huonoja päätöksiä, muut pärjäävät paljon paremmin.

Syvään juurtunut käsitys itsestä rahankäyttäjänä ei välttämättä perustu faktoihin, vaan omiin tunteisiin.

– Rahaan ja taloudenhoitoon liittyy aina tunnekokemuksia, jotka vaikuttavat oleellisesti siihen, miten suhtaudut rahaan ja miten käytät sitä, sanoo terveyspsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti ja väitöskirjatutkija Maarit Lassander.

Taustalla saattaa olla muistoja tai jopa yksittäisiä, vahvasti vaikuttaneita kokemuksia. Jos on joskus elämässään menettänyt rahaa, saattaa päätyä ajattelemaan, että on aina ja ikuisesti onneton rahankäyttäjä.

– Muisto on niin vahva ja tunne niin kipeä, että se vaikuttaa käsitykseen itsestä. Kokemukseni mukaan kysymys ei ole niinkään taitojen puutteesta, vaan siitä, että tällaisilla ihmisillä on hyvin voimakas riittämättömyyden tunne, joka määrittää sitä, mitä he ajattelevat itsestään rahankäyttäjinä, Lassander toteaa.

Hän käsittelee tunteiden ja rahataitojen yhteyttä tuoreessa Rahaviisaus-kirjassaan.

Omalla perhetaustalla on suuri merkitys rahasuhteen kehittymisessä. Monet tiukassa olevat rahankäyttötavat opitaan jo ennen seitsemättä ikävuotta, Lassander sanoo.

Lapsi saattaa esimerkiksi oppia näkemään rahan loppumattomana resurssina, josta ei tarvitse huolehtia ja jota voi käyttää vapaasti kiinnittämättä asiaan huomiota.

Perheessä, jossa raha on ollut riitojen aihe, lapsi voi kasvaa ajattelemaan, että rahasta ei saa puhua tai sitä ei voi pyytää. Aikuisenakaan hän ei osaa pyytää apua rahavaikeuksiinsa.

Samankin perheen lapset saattavat aikuisina suhtautua rahaan hyvin eri tavoin. Vähävaraisesta perheestä lähtöisin oleva lapsi voi ajatella, että rahan kanssa on oltava tarkka, sitä on aina säästettävä, eikä lainaa kannata missään tapauksessa ottaa.

Toiselle samanlaisesta perheestä tulevalle raha aiheuttaa niin kielteisiä ja ahdistavia tunteita, että hän yrittää välttää sen ajattelemista ja hoitaa vain sen, mikä on aivan välttämätöntä. Tämä saattaa johtaa impulsiiviseen päätöksentekoon tai pikavippikierteeseen, joka ratkaisee rahaongelmat aina hetkeksi ilman, että niitä tarvitsee sen syvällisemmin miettiä.

– Suunnitelmallinen taloudenhallinta vaatii kykyä olla asian kanssa: pohtia eri vaihtoehtoja ja sitä, mihin eri päätökset johtavat. Se voi tuntua vaikealta, jos raha on lapsuudessa tai myöhemmin elämässä aiheuttanut voimakkaita, kielteisiä tunteita, Lassander sanoo.

Myös lapsuudenkodista saadut rahataidot vaikuttavat.

– Pisa-tutkimuksen taloustaitojen vertailussa havaittiin, että samassa koulussa voi olla todella eritasoista osaamista taloustaidoissa. Vaikuttaa siltä, että koulussa saatu opetus ei ole yhtä vaikuttavaa kuin se, mitä saadaan vanhemmilta.

Erityisen tärkeää on se, että rahasta puhutaan kotona avoimesti.

– Uskon, että paras lähtökohta taloudesta huolehtimiseen on tabuja vähentävä ja vahvoja tunteita välttävä keskustelukulttuuri, jossa rahasta voi kysyä ja siitä voi väitellä, Lassander sanoo.

Oman taustan ja opittujen käytösmallien ei tarvitse määrittää loppuelämää. Viisaampi rahankäyttö lähtee tunteiden tunnistamisesta ja omien ajattelumallien kyseenalaistamisesta.

– Rahankäyttötapojaan voi olla vaikea muuttaa, jos niitä ei itse tunnista ja jos ajattelee, että näinhän kaikki rahaan suhtautuvat tai näinhän kaikki sitä käyttävät, Lassander sanoo.

Miltä rahan ajatteleminen tuntuu kehossa? Ahdistaako se rintaa vai ovatko tuntemukset neutraaleja?

Meillä kaikilla on oma historiamme ja omat kokemuksemme, joita emme voi muuttaa.

– Mutta se, kuinka tietoisia niistä olemme, on hirveän merkittävää. Jos suhtaudumme kokemuksiin kritiikittömästi, emmekä kyseenalaista ajatusmallejamme ja päätöksiämme, rahasuhteesta voi tulla kompleksinen huomaamatta.

Lassander neuvoo pohtimaan hetken rahaan liittyviä muistoja ja tilanteita elämän varrelta. Minkälaisia tunteita niihin liittyy? Miltä niiden ajatteleminen kehossa tuntuu?

– Tuntuuko, että rintaa ahdistaa, ei haluaisi keskittyä ja haluaisi mieluummin välttää koko aihetta, vai ovatko tunteet neutraaleja tai positiivisia?

Mieti seuraavaksi, miten olet näiden tunteiden kanssa aiemmin toiminut. Minkälaisiin päätöksiin tai valintoihin ne ovat johtaneet? Voitko seistä valintojesi takana vai ovatko ne johtaneet arvoristiriitoihin tai tilanteeseen, jossa on vaikea toimia järkevästi?

– Jo se auttaa, että tiedostaa tunteidensa olemassaolon. Monesti ajatellaan, että meidän pitäisi päästä eroon kaikesta ikävästä ja ahdistavasta. Mutta kun tunnistamme ajatuksemme ja tunteemme, meidän on mahdollista olla niiden kanssa ilman, että ne hallitsevat arkeamme ja päätöksentekoamme.

Budjetointi on aina tuntunut Lassanderin mielestä vastenmieliseltä. Opiskeluaikoina rahaa ei ollut liikaa.

Kun sitä tuli, se myös meni.

– Muistan, että rahan ansaitseminen sai aikaan ihanan tunteen – koukuttavan vapauden, jota en halunnut pilata sillä ikävällä ja epämukavalla asialla, että olisi pitänyt laskea, mitä kuluja minulla on ja mihin raha riittää.

Myöhemmin Lassander on tunnistanut, että ajattelu kumpuaa hänen omasta taustastaan. Lapsuudessaan hänellä oli keskenään hyvin erilaiset vanhemmat: toinen oli raha-asioissa tarkka, toinen huoleton.

– Koin, että on ihanaa olla huoleton ja kurjaa olla tarkka. Pitkään ajattelin, että talouden hallinta ja suunnittelu on ikävää ja tarpeetonta. Tämän ajattelumallin tiedostaminen on ollut pitkä tie, ja aloin käsitellä sitä oikeastaan vasta oman perheen muodostumisen jälkeen, kun jouduin muutenkin tekemään enemmän töitä raha-asioiden kanssa.

Edelleenkään Lassander ei laadi tarkkoja budjetteja.

– En ole päässyt eroon ajatuksesta, että se on työlästä, eikä minun tarvitsekaan päästä. Sen sijaan olen oppinut tekemään taloudellisia päätöksiä hitaammin. Pohdin rauhassa ja keskustelen. Se auttaa minua olemaan realistisempi.

Mahdollisimman hyvät taloudelliset päätökset ovat Lassanderin mielestä sellaisia, jotka auttavat omiin tavoitteisiin ja palvelevat omia arvoja.

Siksi omat arvot ja tavoitteetkin olisi hyvä pohtia läpi. Kun ne ovat kirkkaina mielessä, voi hyväksyä tekemänsä päätökset ja elää niiden kanssa.

Koko elämänkulku vaikuttaa siihen, minkälainen rahasuhteesta muodostuu. Etenkin negatiivisia tunteita aiheuttaneet tapahtumat porautuvat helposti mieleen ja alkavat vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin, sanoo Maarit Lassander. ”Jos näitä kokemuksia ei tiedosta, rahasuhteesta voi tulla ongelmallinen ilman, että itse edes huomaa sitä.”

Lassander esimerkiksi asuu kodissa, joka hänen omien sanojensa mukaan lohkaisee kansantalouden mittareilla mitaten liian suuren osan hänen tuloistaan.

– Koti tekee minut kuitenkin onnelliseksi tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Joka päivä herätessäni näen ikkunasta avautuvan maiseman ja muistan, miten ainutlaatuinen on ympärillämme oleva luonto. Kaipaan vähemmän muualle, koska tunnen olevani kotona tässä ja nyt.

Itselleen kannattaa olla myös myötätuntoinen ja armollinen. Elämä saattaa viedä tilanteisiin, joihin emme olleet varautuneet.

– Taloudelliset takapakit ovat tuskallisia, ja on ihan hyväksyttävää tuntea epävarmuutta. Talouden saaminen tasapainoon esimerkiksi irtisanomistilanteessa on tietysti tärkeää, mutta yhtä tärkeää on käsitellä omia tunteitaan.

Kommentoi »