Vanha maalaistalo sai Emilian rakastumaan vanhaan tavaraan: ”Minusta saa otteen vuoroin minimalisti, vuoroin rönsyilijä”
Sisustus
Vanha maalaistalo sai Emilian rakastumaan vanhaan tavaraan: ”Minusta saa otteen vuoroin minimalisti, vuoroin rönsyilijä”
Lahtelaiset Emilia ja Ilkka Heinonen remontoivat 1800-luvulla rakennetusta maatilasta viehkeän kodin perheelleen. Tilan kaikki viisi rakennusta olivat lattiasta kattoon täynnä irtaimistoa, joka kuului kauppaan – ja Emilian minimalistinen sisustustyyli alkoi muuttua.
1.6.2021
 |
Unelmien Talo&Koti

Myydään vanha maalaistalo. Pieni lehti-ilmoitus sai Emilia ja Ilkka Heino­sen kiinnostumaan 1800-luvun lopussa rakennetusta hirsirunkoisesta maalaistalosta. Olisiko tämä vihdoin se oikea? Jo samana päivänä Ilkka suuntasi katsomaan paikkaa, ja kaupathan siitä syntyivät.

Vanha koti saatiin onneksi myytyä jo ensinäytössä, ja nyt maalaistalossa asuvat Emilian ja Ilkan lisäksi tytär Elle, 8, sekä Cindy-koira, kissat Molla ja Misu, puput Nestori ja Kyllikki, kesälampaat ja pieni lauma kanoja.

Emilian, Ilkan ja Elle-tyttären koti sijaitsee Lahden Mäkelässä. 300 neliön talossa on viisi huonetta ja keittiö. Perheen lisäksi pihapiirissä viihtyvät Cindy-koira, kissat Molla ja Misu, puput Nestori ja Kyllikki, kesälampaat sekä pieni lauma kanoja.

Millaista on sisustaa vanhaa taloa?

Talo on ohjaillut sisustustyyliäni. Edellinen kotimme oli valkoinen ja teräksinen, nykyisen vastakohta. Mielestäni on mentävä paikan mukaan ja sovitettava sisustus talon henkeen. Kotimme on nyt kalustettu pitkälti täällä olleilla, perityillä ja nettihuutokaupoista löytyneillä vanhoilla huonekaluilla.

Jotain on teetetty, ja esimerkiksi sohvat on ostettu uutena mukavuussyistä. Minusta saa otteen vuoroin minimalisti, vuoroin rönsyilijä. Vähintään kaksi kertaa vuodessa ripottelen ullakon aarteita ympäri taloa kauniiksi asetelmiksi – ja kohta taas palautan ne takaisin piiloon, kun alan kaivata raikkaampaa ilmettä.

Eteisessä on mukavasti tilaa tehdä vuoden­aikojen inspiroimia asetelmia. Pieni tuoli on ollut alun perin kiinalaisessa päiväkodissa.
Tontilta löytynyt perhos­kannu pitää seuraa ulkohuussista löytyneelle komuutille. Molla-kissa taitaa olla matkalla yläkertaan, jossa on vain yksi lämmitettävä huone.
Tila myytiin irtaimistoineen. Viisi rakennusta olivat lattiasta kattoon täynnä tavaraa.

Talon sijainti osoittautui täydelliseksi. Mikä muu ihastutti, Emilia?

Vaikka olemme maalla, välimatkat ovat lyhyet. Ilkka on neljännen polven puuseppä, ja hänellä on Heinolassa suvussa kulkenut satavuotias puusepänliike. Sinne ajaa moottoritietä alle vartissa.

Piha on suuri ja rauhallinen: rajanaapureina on metsää, peltoa ja kallioita. Takapihalta pääsee metsätietä pitkin vanhalle kyläkoululle, joka on yhä toiminnassa. Elle käy siellä nyt toista luokkaa.

Simpukkamallinen sohvaryhmä on Ilkan mummon peruja. Se on upea mutta Emiliasta ei kovin mukava istua. Elloksen sermi kätkee työpisteen. Takka on Emilian ”kameleonttiaihio”, joka vaihtaa väriä silloin tällöin. Nyt se on musta.
Chihuahua Cindy on perheen nuorin jäsen. Kissat hyväksyivät sen heti porukkaan. Ne ilmeisesti luulivat pientä koiraa lajitoverikseen. Emilia on tapetoinut olohuoneen iltatöinään työpäivien jälkeen. Aikaa kului melkein viikko, sillä tarvittiin peräti 45 vuotaa. Tapetti on Pihlgren ja Ritolan Öljylamppu.
Salissa on Pihlgren ja Ritolan Kestikievari-tapetti. Sohvan päällä oleva seinäkello on Ilkan mummolta kuten koko sohvakalustokin. Emilia tosin maalasi kellon mustaksi. Pariovista on käynti olohuoneeseen.
Käsinveistetty, lähes kolmimetrinen kaappikello löytyi jätelavalta. Vain yläosa kellotauluineen puuttui. Ilkan isä kunnosti upean kellon, ja se on nyt paraatipaikalla keittiössä.
Mahalipasto on peritty Ilkan mummolta, ja puuhevosen on tehnyt Emilian kummisetä 1980-luvulla. Hercules and Omphale -teoksesta teetetty valo­kuva­suurennos oli Emilian hääpäivälahja Ilkalle. Siinä Hercules mieluummin auttaa rakastettuaan kehräämään pellavaa kuin taistelee leijonia vastaan.
Olohuoneen sohva­kalusteet ovat Kodin Ykkösestä, talja Jyskistä. Valkoinen senkki on löytö nettihuutokaupasta. Pöyheät strutsinsulat lahjoitti äiti. Emilia ostaa koristeellisia maatuskoita Viron- ja Venäjän-reissuilta.
Tapetit sopivat vanhan maalaistalon henkeen. Pari valitsi ne perinnemallistoista.

Talolla on vaiheikas historia. Kerro siitä.

Porvari Willehard Rintala perusti tilan ilmeisesti 1800-luvun lopulla. Kantatilaan kuului 70 hehtaaria metsää ja peltoa. Osassa taloa toimi koulu kylän lapsille, kunnes Rintala rakensi mailleen kyläkoulun. Talossa on ollut myös kauppa kahteen otteeseen. Sodan jälkeen koittivat tiukat ajat, ja tila pakkohuutokaupattiin 1932. Pellot, metsät ja talo erotettiin.

Emilia tykkää vihreästä sekä kasveissa että sisustuksessa. Hän innostuu välillä tekemään kauniita asetelmia luonnonantimista. Omasta metsästä löytyy sopivaa rekvisiittaa, kuten lehtikuusen oksia.
Vanhan tavaran kaupasta ostetussa ja itse vihertäväksi maalatussa hyllyssä on äidiltä saatuja kuppeja. Kukallinen ruukku on Plantagenista, tuohiruukku löytyi vajasta.
Elloksen nätti sermi peittää arkisen arkkupakastimen. Talvella ja syksyllä kaakeliuunissa on tulet päivittäin.

Asuitte ensin piharakennuksessa. Mitä remonttia tilalla piti tehdä?

Muutimme aluksi pihapiirissä olevaan rengintupaan, johon tehtiin pikaisesti keittiöremontti. Myös pintoja kunnostettiin ja pihaan rakennettiin terassi paljuineen. Sitten oli päätalon vuoro. Pakollisia remontteja ei ollut, mutta halusimme käydä talon läpi katosta lattiaan. Lämmitysjärjestelmä vaihdettiin maalämpöön ja sähköpatterit muutettiin vesikiertoisiksi. Myös ulkovuoraus vaihdettiin, talo lisäeristettiin ja sokkelit levytettiin. Päätalon ja navetan katot pestiin ja maalattiin. Edellinen omistaja oli uusinut ikkunat. Tyyli on juuri oikea pikkuisia yläruutuja myöten.

Vanha sänky on Ilkan vanhempien vapaa-ajankodista Keski-Suomesta. Talossa ollut lipasto maalattiin ja koristeltiin. Kirahvi on alun perin Emilian saama synttärilahja. Se on nimetty Haraldiksi ravintolan mukaan, jossa juhlat vietettiin. Elle pukee ja koristelee sitä mielellään.
Talossa olleesta Toini-huonekaluryhmästä käytössä ovat edelleen kampauspöytä penkkeineen ja entistetyt yöpöydät. Makuuhuoneen tapetti on Laura Ashleyn Josette.
Riihimäen lasipurkki on saatu Emilian äidiltä, taulu Ilkan mummolta. Ruskea lasipurkki löytyi ullakolta. Omasta pihasta kerätyt kuivakukat ovat Ilkan mummolle kuuluneessa lasikannussa ja maljakossa. Tapetti on Pihlgren ja Ritolan Pikkurokokoo.
Remontissa kävimme läpi päätalon kaikki pinnat lattiasta kattoon.

Kaupan mukana tuli irtaimistoa. Löytyikö aarteita?

Tilan kaikki viisi rakennusta olivat lattiasta kattoon täynnä tavaraa. Siinä vasta urakka! Vanha piano, hevoskärryt ja reki olivat parhaimmistoa. Saimme myös Mikko Nupposen hyväkuntoisen Toini-kalusteryhmän. Sängyt olivat niin upeat, että otimme ne käyttöön. Koko ei vastaa nykypäivän standardeja, joten patjat oli teetettävä mittojen mukaan. Lopulta sängyt päätyivät kuitenkin ullakolle.

Piano oli talossa valmiina. Se kaipaisi sekä virittäjää että soittajaa, mutta on toki kaunis myös sisustuselementtinä.
Kun sali oli saatu tapetoitua, Emilia kiikutti mummon vanhan Singerin taakse navetasta löytyneen patinoituneen oven. Ompelukonepöytä toimii asetelmien alustana.
Navetanpäädyssä oli jo valmiina kasvihuone, jota reunustavat tiilistä muuratut istutusaltaat.
Hehtaarin kokoisessa pihassa riittää ihasteltavaa mutta myös työtä. Navetan­päädyssä oli jo valmiina kasvihuone, jota reunustavat tiilistä muuratut istutusaltaat. Pihalta piti kaataa valtava pihtakuusi. Lahden kaupunki olisi halunnut sen torille joulukuuseksi, mutta kuljetus osoittautui mahdottomaksi.
Maalaistalo on ehtinyt yli satavuotisen elämänsä aikana nähdä monenlaista. Nyt se kukoistaa nuoren perheen huolehtivissa käsissä.
Ellestä on kiva seurata kanojen ja muiden tilan eläinten touhuja. Misu-kissa vahtii, ettei siltä vain mene mikään tapahtuma ohi. Navetassa olisi tilaa vaikka lehmille ja hevosillekin, mutta perheen mielestä farmin pääluku on nyt riittävä.

Katso lisää kuvia Emilian Instagram-tililtä: @wanharustholli.

Kommentoi »