Satulinna sai vuonna 2013 uudet asukkaat Elina ja Jussi Mälkiän, mutta pariskunnan yllätykseksi unelmien talo olikin odotettua kurjemmassa kunnossa. Suuren remontin jälkeen keltainen huvila paistattelee kukkulallaan uudistuneena, mutta vanhan henkensä säilyttäen.

Näimme lehti-ilmoituksen myytävästä huvilasta Naantalissa meren rannalla omassa rauhassa, mutta kaupungin läheisyydessä. Olimme etsineet uutta kotia jo tovin, joten uteliain mielin lähdimme katsomaan. No, eihän keltaiseen mansardikattoiseen huvilaan voinut olla ihastumatta! Näimme heti, että talo tarvitsee ison remontin, joten emme jättäneet tarjousta. Puoli vuotta myöhemmin etsimme edelleen kotia, joten lähdimme tutkimaan Satulinnaa tarkemmin, nyt yhdessä kuntokartoittajan kanssa, ja päätimme ostaa talon.

Satulinnan on rakentanut kesähuvilakseen 1930-luvulla ­turkulainen hotellinomistaja ja liikemies Viktor Nyberg. Hän myi talon kymmenen vuotta myöhemmin Eugenie Forss-Michaelille ­vapaa-ajan asunnoksi. Nyberg lohkoi itselleen talon länsipuolelta tontin ja rakennutti sinne uuden huvilan, joka on hänen jälkipolviensa hallussa edelleen. Heiltä olemme kuulleet talon historiasta. Ennen meitä huvila oli vielä Åbo Akademin hallussa melkein neljä vuosikymmentä.

Luulimme, että talo oli rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, joten suunnittelimme vain lisäävämme eristeitä ja rakentavamme kylpyhuoneen sekä uuden wc-järjestelmän. Mutta pintoja avatessa ongelmia paljastui: lahoja hirsiä, lattiasientä ja vuotava katto. Talo oli suojeltu, joten purkaminen ja uuden rakentaminen ei käynyt päinsä. Korjausurakka oli massiivinen, töitä teki useat rakentajat ja uusimme talossa lähes kaiken. Pelastimme kaiken mitä pystyimme, kuten vanhat ikkunat ja väliovet. Talon henki ei onneksi kadonnut.

Kunnallistekniikkaa ei ollut tarjolla, joten wc-järjestelmämme on samantapainen kuin laivoissa, paitsi että meillä jätteet menevät ahkerien matojen iloksi kompostisäiliöön. Kun säiliö on täynnä, käyttöön otetaan toinen säiliö ja ensimmäinen jätetään vuodeksi kompostoitumaan. Lisäksi kylpyhuoneissa on vedettömät pisuaarit. Tätä wc-järjestelmää täytyy olla valmis huoltamaan itse.

Valitsimme taloon mahdollisimman hengittävät ja terveet materiaalit. Maalämpöä täydentävät tulisijat ja käyttöveden saamme omasta kaivosta. Osa sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Ratkaisut ovat ekologisia, mutta myös käytännöllisiä ja taloudellisia.

Isoäideiltämme perityt huonekalut ja astiat ovat sisustuksemme perusta. Olemme bonganneet vanhoja kalusteita kirppiksiltä ja ­Tori.fistä. Lankoni on valmistanut tontilta kaadetuista puista meille huonekaluja. Uutta ovat vain Ikean sohvat ja muutama muu kaluste, loput ovat Jussin sanontaa lainaten ”meren tuomaa”.