Eurooppalaisten tullessa Australiaan 1600-luvulla alkuperäisväestö oli metsästäjiä ja keräilijöitä, jotka käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja bumerangeja. Näiden aboriginaalien ruokakulttuuria kuvataan sanalla ”bush tucker”. Ruokavalio koostui monipuolisesti paikallisista kasveista ja eläimistä. Tänä päivänä aboriginalien osuus väestöstä on vain reilu 2 %.

Kun britit julistivat Australian omakseen 1770, alkoi eurooppalaisten maahanmuutto. Sitä vauhditti kultakuume 1850-luvulla. Siitä asti Australia on houkutellut väkeä eri puolilta maailmaa. Tänä päivänä australialaisissa kodeissa puhutaan yli 200 kieltä – englannin jälkeen tavallisimmat ovat italia, kreikka ja kiina.

Australiaa voi siis syystäkin sanoa kansojen sulatusuuniksi, ja se näkyy myös ruokapöydissä. Huippukokit yhdistelevät eri maiden perinteitä fuusiokeittiöissään. Itä kohtaa lännen, ja pohjoinen etelän makuhermoja kutkuttavalla tavalla.

Aussiaamiaiseen kuuluu kahvin ja tuoremehun lisäksi maan oma kuitupommikeksintö, Weetabix, maidon ja hunajan kera. Paahtoleivälle levitetään Vegemite-vitamiinivalmistetta. Lounaan moni syö ulkona tai kuittaa sen voileivällä tai mehevällä lihapiiraalla.

Päivän pääateria syödään illalla. Arkiruokailu hoituu usein rennosti kaupan tai ravintolan antimilla.

Helteiden takia ruoka valmistetaan usein ulkona grillissä ja hiilillä kypsyvät erilaiset kalat ja äyriäiset sekä kasvikset. Lihoista tyypillisin grillattava on lammas. Emu ja kenguru ovat lähinnä turistien lautasille päätyviä erikoisuuksia.

Yli 80 % australialaisista asuu 50 kilometrin päässä rannikosta, joten meren äärelle tullaan viihtymään usein, pitkään ja porukalla. Rantapäivän ruoka kypsyy tyypillisesti grillissä ja kesällä nautitaan runsaasti jäätelöä ja viilentäviä juomia.

Tunnettuja australialaisia makeita herkkuja ovat unelmankevyt marenkikakku Pavlova, Tim tam -suklaakeksit ja Anzac-kaurakeksit sekä Lamingtonit, suklaalla kuorrutetut ja kookoshiutaleilla koristellut suupalan kokoiset kakkukuutiot.

Australia on viinimaana uusi, mutta kasvava ja kehittyvä. Modernin tekniikan nimeen vannova viinituotanto on keskittynyt etelän viileämmille alueille. Yleisimmät valkoiset rypälelajikkeet ovat Chardonnay ja Semillon. Punaisista tavallisimmat ovat Shiraz ja Cabernet Sauvignon. Ilmaston ja maaperän vaikutuksesta viineissä on paljon alkoholia ja runsaasti hedelmäisyyttä.