
Mitä sujuvalla arjella oikein tarkoitetaan?
– Arjen sujuvuus on aika henkilökohtaista. Kaikilla on erilainen arki, ja sen sujuvuus tulee siitä, että itsellä on hyvä olla kotona, ja asiat onnistuvat sujuvasti ilman suurta pohdintaa – eli kaikki toimii ja kaikelle tarvittavalle on oma paikkansa. Omiin toistuviin rutiineihin ei siis sujuvassa arjessa tarvitse kiinnittää erikseen huomiota.
Miten sujuva arki näkyy talon suunnittelussa?
– Esimerkiksi tilanjaossa ja säilytystilojen järjestämisessä kannattaa miettiä, mikä parhaiten tukee asukkaiden omaa arkea. Tietyt toiminnallisuuden perusperiaatteet soveltuvat kaikille. Toimintarajoitteet ja harrastukset voivat kuitenkin vaihdella, ja nekin pitää ottaa huomioon. Yleensä tärkeintä on keskittyä toimivuuteen pesutiloissa, keittiössä, kodinhoitotiloissa ja eteisessä. Myös joustavuus ja tilojen mukautuvuus muuttuviin elämäntilanteisiin on tärkeää. Arkkitehtisuunnittelun alkaessa pitäisi olla mukana jo myös keittiön ja kodinhoitotilan suunnittelija. Esimerkiksi vesipisteiden paikat pitäisi miettiä jo silloin.
Onko sujuva arki myös ekologista?
– Ekologisuus ja helppohoitoisuus kuuluvat sujuvaan arkeen. Helppohoitoisuus tarkoittaa sitä että koti on helppo siivota. Ekologisuus taas tarkoittaa yleensä maltillisia neliöitä. Jos 300 neliön talossa asuu vain kaksi ihmistä, energiatehokkuuskaan ei auta. Se ei ole ekologista asumista.
Millä käytännön asioilla voi lisätä kodin helppohoitoisuutta? Löytyykö asuntomessuilta tähän hyviä ideoita?
– Asuntomessuilla näkyy hyvin se, että nyt suositaan seinäkiinnitteisiä WC-istuimia. Niiden alta on helppo imuroida. Seinäkiinnitys on myös taloteknisesti hyvä ratkaisu, kun lattian vesieristeeseen ei tarvitse tehdä reikää pöntön takia. Saumattomia tasoja näkyy jonkin verran niin kodinhoitotiloissa, kylpyhuoneissa kuin keittiöissäkin. Ne on helppo pitää puhtaina, kun yleensä saumakohtiin jää helposti likaa ja kosteutta. Monen talon eteisessä on otettu hyvin huomioon runsas säilytystilan tarve.
Mistä taas ei kannata ottaa mallia?
– Joissakin keittiösaarekkeissa on keittotaso mutta ei vesipistettä. Kuuman kattilan kanssa suhatessa olisi hyvä että allas olisi lähellä. Kiintokalusteissa on paljon suuria laatikoita, joista tulee yllättävän raskaita kun ne täyttyvät tavarasta. Pienempiä laatikoita olisi helpompi käsitellä. Vedikkeettömyyttä, vedinlistoja ja pomppusalpoja on paljon. Kannattaa miettiä toimivatko ne oikeasti arjessa.
Mihin toimivan kodin suunnittelussa kannattaa satsata?
– Keittiö on kodin käytetyimpiä ja kalleimpia tiloja. Jos sinne tulee suunnitteluvirhe, siihen törmää joka päivä. Siksi keittiön suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Mekanismeissa ei kannata kitsastella vaan ottaa esimerkiksi hyvin liukuvat laatikot. Niistä on iloa pitkäksi aikaa.