”Arboristien kesken kerrotaan vitsiä, jossa asiakas kysyy, että miksi minun puuni ei kasva kunnolla. Arboristi tiedustelee, onko se istutettu ohjeiden mukaan, ja asiakas sanoo kyllä. No, siinä se vika, arboristi vastaa. Vitsi kuvaa sitä, kuinka puiden hoidosta liikkuu yhä kovin kirjavia ohjeita.

Väitän, että Suomessa ihmisten käsityksiä värittävät usein myös metsätalouden opit, vaikka talousmetsän hoito on ihan eri asia kuin rakennetussa ympäristössä kasvavan puun. Puilla ei esimerkiksi ole mitään tiettyä ikää, jonka saavutettuaan ne pitää kaataa. Usein kuvitellaan myös, että puita pitää aina leikata, jotta ne kasvaisivat hyvin.

Puulle pitää valita kasvupaikka, jossa sille on tarpeeksi tilaa. Liian usein istutetaan lähelle rakennuksia, ja sitten puita pitää leikata, joskus aika rajustikin. Taimea varten on kaivettava kunnon istutuskuoppa. Se täytetään sekoituksella, jossa on kuohkeaa tuoretta multaa ja kuopasta kaivettua maata. Multa pitää tiivistää kunnolla. On tärkeää, että puun juuristo pääsee heti tekemisiin sienijuuren ja muun maan mikrobiston kanssa. Ilman sitä kasvu on kehnoa.

Taimen kiertynyttä juuristoa avataan hellästi ennen istuttamista. Pitää huolehtia myös siitä, ettei taimi pääse kuivumaan. Puu istutetaan pieneen kumpuun siten, että juurenniska jää näkyville. Mitä enemmän juuristoa on avattu, sitä enemmän taimi kaipaa tukemista muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Taimi tuetaan alhaalta vain kolmasosan rungon pituudelta.”