1. Kertooko kotona oleva outo haju aina kosteus- tai homeongelmasta? Mitä muuta se voi olla?
– Aika suurella todennäköisyydellä kertoo, etenkin jos haju tuo mieleen maakellariin tai vanhan mummonmökin, vahvistaa toimitusjohtaja Mikko Juva Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksesta.
– Erilaiset kasvustot aiheuttavat erilaisia hajuja, mutta yleensä voimakkaat hajut ovat homekasvustojen aiheuttamia, hän sanoo.
Joskus haju voi olla peräisin myös rakennusmateriaaleista tulevista päästöistä. Myös puhdistamattomat ilmanvaihtokanavat voivat aiheuttaa hajua, mutta silloinkin kyse on monesti siitä, että pöly ja lika reagoivat juuri kosteuden kanssa.
Omaan nenään kannattaa luottaa, mutta Juvan mukaan ongelma on se, että hajuaisti turtuu varsin nopeasti. Siksi selvitystoimiin kannattaa ryhtyä heti, jos haistaa kotona epäilyttävän hajun.
2. Meillä on pesuhuoneen silikonisaumassa joitakin mustia pilkkuja, pitääkö huolestua?
Kyseessä on ilmanvaihto-ongelma, eikä sinänsä ole syytä huoleen. Lääkkeeksi sopii ilmanvaihdon tehostaminen sekä lattialle jääneen veden poistaminen lastalla. Mustat pilkut lähtevät silikonisaumasta pesemällä.
– Itse silikonisaumatkin ovat lähinnä esteettinen asia. Toki ne hieman estävät veden pääsyä laatoituksen alle, mutta vedeneristyksinä ne eivät toimi, Mikko Juva sanoo.
3. Epäilen homeongelmaa, miten pitää toimia? Mihin kannattaa olla yhteydessä?
Ota yhteyttä luotettavaan kuntotarkastajaan, joka tekee myös sisäilmatutkimuksia. Tarkastaja tulee käymään, tutkii talon rakenteet ja ottaa tarvittaessa laboratorionäytteet.
– Sisäilmatutkimus on vaihtoehtojen poissulkemista rakenneosa kerrallaan. Yleensä selvitään ilman sisäilmanäytteiden laboratoriotutkimusta, ja tällöin käynti maksaa muutamia satasia. Jos joudutaan tekemään laajempia tutkimuksia, mennään kustannuksissa tuhannen euron yli, Mikko Juva selvittää.
Kuntotutkimusten pohjalta tilaaja saa tarvittaessa korjaussuunnitelman homevaurion korjaamiseksi.
4. Miten yleisiä homeongelmat Suomessa ovat?
Kuntotutkimusten ekspertti, rakennusmestari Pekka Vaittinen arvioi, että lähes joka toisessa suomalaisessa 1950–70-luvuilla rakennetussa talossa on jonkinasteinen ongelmaksi laskettava home-esiintymä.
– Ympäristöministeriö on joskus arvioinut, että kaiken kaikkiaan homeongelmat koskettavat lähes kolmasosaa Suomen yli miljoonasta pientalosta, hän sanoo.
5. Miten talo- tai mökkikaupan yhteydessä voi varmistua siitä, että esimerkiksi 1970-luvun rakennus on terve ja sen uskaltaa ostaa?
– Teettämällä kuntotarkastuksen. Riskirakenteet ja vaurioepäilyt tulisi tutkia niin tarkasti, ettei jatkossa enää jää epäilystä siitä, onko rakenteissa vaurioita vai ei, rakennusmestari Pekka Vaittinen neuvoo.
Läheskään aina kuntokartoittajan suosittelemia rakenteiden lisätutkimuksia ei valitettavasti tehdä suosituksen mukaisesti. Näistä syntyy helposti riitoja myöhemmin kaupanteon jälkeen. Jos raportissa on suositeltu mikrobinäytteenottoa jostain eristeestä, se tulisi ottaa ennen kauppaa.
Tarkka kuntokartoitus antaa hyvää osviittaa asioiden tilasta, mutta aina pitää varautua siihen, että myöhemmin kaupanteon jälkeen löytyy jotakin.
6. Jos kuntotarkastaja suosittelee tarkempia tutkimuksia, lattioihin ja seiniin joudutaan tekemään reikiä. Onko tämä ainoa tapa selvittää mahdollisia ongelmia?
– Kyllä, rakenteet on tutkittava avaamalla, ei arvaamalla.Rakenteita on mahdoton tutkia ilman, että niitä avataan, ja jonkin kokoinen reikä siitä väkisinkin syntyy. Joskus myyjä vastustaa tätä, rakennusmestari Pekka Vaittinen toteaa.
Jos kuntotarkastaja on suositellut jonkin rakenteen avaamista mutta sitä ei ole tehty, edessä on miltei aina näkemysristiriita ostajan ja myyjän välillä: onko ostaja tiennyt tai olisiko hänen pitänyt tietää jostain tietystä korjaustarpeesta.
– Kaupanteon jälkeen juuri näistä asioista saadaan aikaiseksi oikeudenkäyntejä ja hometaloriitoja, sanoo rakennus- ja kiinteistöasioihin erikoistunut lakimies Pasi Hyvämäki.
Hyvämäen mukaan näiltä riidoilta vältytään, kun asiat kirjataan yksiselitteisesti kauppakirjaan. Kauppakirjassa kannattaa siis eritellä kaikki rakenteiden kuntoon liittyvät havainnot ja niihin liittyvät riskit, jotka ovat tulleet esiin kuntotutkimuksessa. Kauppakirjaan on hyvä tehdä myös sopimus siitä, kuka maksaa ja millä prosenttiosuudella, jos jotakin myöhemmin löytyy.
– On sulaa hulluutta, jos kuntotarkastuksen tarkkoja tuloksia ei viedä kauppakirjaan, hän sanoo.
Kaupan osapuolet voivat kirjata nämä asiat kauppakirjaan itse, mutta tarvittaessa apuna voi kiinteistönvälittäjää tai juristia.
7. Leviääkö home aina vai voiko se jäädä vain paikalliseksi?
Home vaatii kasvupintaa, sopivaa lämpötilaa ja kosteutta. Jos ilman suhteellinen kosteus on 70 % tai enemmän, home kasvaa pomminvarmasti. Jos itiöt pääsevät leviämään paikkaan, jossa ei ole otollisia kasvuolosuhteita, esimerkiksi riittävää kosteutta, kasvu pysähtyy. Näin home-esiintymä saattaa jäädä paikalliseksi.
Asiantuntijoina lakimies Pasi Hyvämäki, rakennusmestari Pekka Vaittinen ja toimitusjohtaja Mikko Juva, PRKK. Juttu perustuu hometalopaneeliin, jonka Peruskorjaamisen ja Rakentamisen kehittämiskeskus PRKK, Meidän talo ja Meidän Mökki järjestivät Kevätmessuilla huhtikuussa 2017.
Kuva iStock
