Unelmien Talo&Koti

Anun ja Robertin hirsitalossa kylppärilaatat ovat loistoristeilijän uima-altaan ylijäämiä ja asetelmia syntyy vaikka pez-leluista

Anun ja Robertin hirsitalossa kylppärilaatat ovat loistoristeilijän uima-altaan ylijäämiä ja asetelmia syntyy vaikka pez-leluista
Toiveet voivat toteutua, tietävät Anu ja Robert Hole. He löysivät juuri heille oikean hirsitalon, joka on täynnä esineiden estetiikkaa.
Julkaistu: 15.9.2021

– Juuri tuollaisen paikan haluaisin kodikseni, sanoi Anu Hole miehelleen Robertille matkan varrella vilahtaneesta 1920-luvun talosta. Talossa oli jotain maalauksellista ja satumaista, joka huokui ränsistyneisyydestä läpi.

Anu sai kuulla, että ihanan talon oli juuri ostanut joku muu, joten haave oli parempi unohtaa saman tien. Kun haaveiden talo tulikin yllättäen parin kuukauden päästä uudestaan myyntiin, pari osti talon saman tien pyyntihinnalla.

– Talo täytti toiveemme, Anu kertoo.

Talovanhuksessa asuvat tällä hetkellä Anu ja ja Robert Hole ja iltatähti Martta, 9, sekä chihuahua Pirpa Piipiström. Viikonloppuisin kotona vierailevat aikuiset lapset Olivia ja Oliver.
Kattoparrut ja hirsipinnat on jätetty näkyviin. Tulikiven suuri takka on haettu Tampereelta, ja muurari kokosi sen paikalleen. Anu maalasi vuolukivipinnan.

Vaikka alkuperäiset asukkaat olivat vaalineet taloa ja puutarhaa aikanaan, se ei ollut enää asuttavassa kunnossa. Onneksi hirsirakenne oli säilynyt hyvänä. Kaksi vuotta kestäneen entisöinnin jälkeen Anu ja Robert muuttivat jouluna 2003 puolivalmiiseen kotiin.

– Edelleen löytyy kohtia, jotka kaipaavat pintakäsittelyä tai muutosta, kuten lautalattioiden maalipinnat tai keittiön tasot, Anu kertoo.

”Olemme niin kiintyneitä kotiimme ja täällä syntyneisiin muistoihin, että suunnitelmissa on muuttaa vasta vanhuusiällä.”

Uusi sisustus syntyy usein hetkellisestä visiosta.

– Hengitän ja elän estetiikan kaipuuta, se on aina ollut osa minua, Anu sanoo.

Kodin värit ja tilaratkaisut vaihtelevat vuodenaikojen kierrossa. Kevät ja kesä ovat runsauden ja värien ilotulituksen aikaa. Pimeä vuodenaika vaatii enemmän tilaa, harmoniaa ja hiljaisuutta – ihan kuten suomalainen ihminenkin.

– Kotimme on kuin suuri kanvaasi, jonka maalaan sen hetken mielenmaisemani mukaan.

Anu on ollut aina kiinnostunut designista ja vanhoista romuista. Ja lähes kaikki on tässä kodissa kirpputori-, huutokauppa- tai kierrätystavaraa. Anulle tykästyminen johonkin esineeseen syntyy ihan muusta kuin sen arvosta, statuksesta tai trendeistä. Anu innostuukin usein keräilemään esineistä kollaaseja. Tällaisia ovat esimerkiksi 1960-luvun muovinarupurnukat, venäläiset lasten puulelut, Göran Beckin maljakot ja pezit.

– Joskus keräilen esineitä kiehtovan värin perusteella. Kauneuden rajoja hipova rumankaunis esine voi olla tosi kiehtova.

Anu rakastaa myös tapetteja, ja talon tapetit ovatkin vuosien aikana kirppiksiltä löytyneitä aarteita.

– Myös lapsuuden lämpimiä muistoja tuovia esineitä on kulkeutunut kotimme nurkkiin. Näitä ovat esimerkiksi keraamiset ja muoviset figuurit sekä retrot lelut, Anu sanoo.

Anu on tehnyt taide­teoksen karjalaismummonsa Martan vaikuttavan elämän muistoksi.
Martta-mummon Louhi-kupit ja Tukholmasta kirppikseltä ostetut, turkoosit kakkulautaset ovat päässeet 1950-luvun tiikkihyllykköön.
”Hengitän ja elän estetiikan kaipuuta. Se on aina ollut osa minua.”
Turun Kristallin kattovalaisin ja ruotsalainen Sapa Rydaholmin nojatuoli ovat samalta vuosikymmeneltä. Åhlénsin oman vintage-malliston verhojen värimaailma toistaa kauniisti taideteoksen sävyjä. Teos löytyi sattumalta Kyllikki Salmisen kotitaidenäyttelystä.
Vuosikymmenien saatossa kerätty sekalainen seurakunta esineistöä joutui kukkatelineiden vangeiksi hetken inspiraatiosta. Myös vanhat Raamatut pääsivät esille.
Valkoinen kaappi on Anulle erityisen tärkeä. Tuoli on yksi ainoita uutena ostettuja huonekaluja; sen valitsi Robert itselleen mukavuuden ja designin perusteella. Kaappikello ja ranskalainen kolibrikruunu ovat Helanderin huutokaupasta. Tapetti on löytö Aurinkoinen-kirppikseltä Mäntsälästä.
Sohvapöydän Anu haki roskalavaryhmästä ja kunnosti. Pöydällä oleva maljakko on keräilijöiden suosima Viresa 1970-luvulta.
”Olen ollut aina kiinnostunut designista ja vanhoista romuista.”
Högforsin hella on kovassa käytössä. Vanhat saavit toimivat lajittelupisteinä roskien kierrätyksessä. Muurin pinta on maalattu liitutaulumaalilla. Arabian joululautaset ovat muisto Anun lapsuudenkodista.
Naulakkoon on koottu oman suvun tarinaan liittyviä esineitä. Hyllyn päällä olevat purnukat ovat Otto-ukin puhdetöitä sotavuosilta. Naulassa roikkuu Kaukolan kansallispuku.
”Rakastan tapetteja ja olen perheemme armoitettu tapetoija.”
Näyttävä ”sängynpääty” syntyi tapetoimalla kirppislöydöllä seinä, josta meni ovi kylpyhuoneeseen.
Muhkea täkki on kirppikseltä löytynyt aarre. Yöpöytänä toimii vanha sairaalapöytä.
Martan huoneen tummien tapettien väripariksi valittiin vaaleanpunainen. Tuoli ja kirjoituspöytä ovat nettikirppiksiltä.
”Kotimme sisustus on kanvaasi, jota maalaan mielenmaisemani mukaan.”
Yläkerran yhtenevä tila toimii leikki- ja rauhoittumispaikkana. Naapurustosta saatu rautasänky on kuulunut joskus mielisairaalan kalustoon. Oravat ja männyt ovat Anulle rakkaita, ja siksi patinoitunut opetustaulu lähti kotiin kirppikseltä.
Sohvavanhus muutti Orimattilasta kirpputori Piparuutista ihanan värinsä ja mallinsa takia. Valaisimen varjostimen sävyt hurmasivat Anun toisen kaupungin kirppiksellä.
Vierashuoneessa majoittuvat lapsivieraat. Perhosjulisteet on ostettu aikoinaan Ruotsista. Vitriinikaappi on oikeastaan ison kaapin yläosa. Pieni peilipöytä on haettu naapurilta ja kunnostettu.
Kylpyhuoneen kauniit mosaiikkilaatat Anu osti varastoon jo 1990-luvulla Masa Yardsin loistoristeilijän uima-altaan ylijäämästä.
Kylpyhuoneen kauniit mosaiikkilaatat Anu osti varastoon jo 1990-luvulla Masa Yardsin loistoristeilijän uima-altaan ylijäämästä.
Pirteän punainen on saanut vierashuoneessa vallan.
Muovinarupurkit ja puulelut kuuluvat Anun keräily­kohteisiin.
Vierashuoneen kalustus on koottu upeista, käytetyistä löydöistä.
”Joskus keräilen kollaasin vanhoista esineistä pelkästään kiehtovan värin perusteella.”
Holen perheen koti on 1920-luvulla rakennettu hirsitalo Pukkilassa. 160 neliön talossa on kuusi huonetta ja keittiö.
Katettu terassi on suosittu oleskelupaikka.
Anun ja Robertin huolehtivissa käsissä rähjäinen huvila sai takaisin entisen loistonsa. Kosmoskukka kippoineen on kiivennyt vanhaan pottatuoliin.
2 kommenttia