
Onko Lappi tullut Helsinkiin? Siltä tuntuu uudessa Lapland Hotels Bulevardissa kaupungin ydinkeskustassa. Porontaljat ovat pehmeitä ja tunnelma hämyisä. Kultá-ravintolan ruokalistalla on niin rautua, poroa kuin matsutake-sientä, ja kaiken voi nauttia Anu Pentikin suunnittelemilta ja Pentikin Posion tehtaan valmistamilta astioilta.
Suurimman huomion vievät Anu Pentikin toteuttamat yli 250 uniikkia taideteosta, joita on kaikissa huoneissa ja aulatiloissa. Teokset on tilannut Pentikiltä Lapland Hotelsin omistaja, muoniolainen yrittäjä Pertti Yliniemi. Hän tutustui Anu Pentikiin toimiessaan Posiolla lääkärinä 40 vuotta sitten.
Mikä oli tämän mittavan kokoelman alkusysäys?
– Pidin keväällä vuonna 2017 ison näyttelyn Taidehallissa. Pertti Yliniemi, joka on ystäväni vuosien takaa, tuli avajaisissa sanomaan, kuinka otettu hän on kaikesta näkemästään. Pertti oli sitä mieltä, että myös hänen Helsinkiin suunnitteilla olevan hotellinsa asiakkaiden pitää päästä nauttimaan vastaavasta elämyksestä. Taisin aloittaa vatien tekemisen jo seuraavana päivänä ajattelematta, että työ veisi pari vuotta. Hotellin ala-aulaan on nyt ripustettu niin suuri vaskoolimainen teos, että sen tekemisen piti olla mahdotonta.
Vadit ovat uskomattoman villejä, rouheita ja väkeviä. Vai mitä mieltä olet?
– Tuli näytön paikka, koska sain Pertiltä vapaat kädet. Toki keskustelimme, millaista Lapin maailmaa ja tunnelmaa hän haluaa välittää. Osa vatien pinnalle maalaamistani kuva-aiheista on abstrakteja, osassa kuvaan Lapin luonnosta tuttuja kasveja tai eläimiä, kuten karhuja ja kettuja. Mukana on tietenkin mustikka-aiheinen vati, koska mustikan muoto ja väri ovat minulle rakkaat. Sain melskata luovuuden kentällä laidasta laitaan.
Millaisessa rytmissä työt valmistuivat?
– Kun olen mennyt iltaisin nukkumaan, en ole tiennyt, mitä aamulla teen. Olen vain ollut innoissani siitä, että pääsen taas töihin. Vielä silloin, kun olen saapunut aamulla tehtaalle viiden, kuuden maissa, olen kysynyt avustajaltani Inga Kosuselta, mistä tänään aloittaisin. Joka kerta, kun olen kastanut siveltimen engobe-väriin ja laskenut sen savipinnalle, on alkanut tapahtua. Etukäteen en ole piirtänyt yhtään luonnosta. Inga on minulle korvaamaton tuki. Päätyökseen hän toimii Pentik-kartanon pehtoorina Timisjärvellä, mutta auttaa myös minua muotoilemaan isoja ja painavia vateja.
Monissa vadeissa kiiltää kulta. Onko se aitoa?
– Lapin myyttinen kulta todella hehkuu vaskoolimaisissa vadeissa. Mustaksi maalaamani pinnat korostavat sen hehkua.
Mitä näin mittavan teoskokonaisuuden tekeminen ja valmiiksi saaminen merkitsee sinulle?
– Tunnen pienoista ylpeyttä. Olin viime keväänä Pertin ja puolisoni Topin kanssa retkellä Kilpisjärven tunturimaisemissa. Kun istuin Pertin kyydissä moottorikelkassa, tuuli puhalsi vimmatusti ja tajusin, että olen ensi kerran liikkeellä niin korkealla. Tunsin, että minulla ei ole mitään rajoja. Olen vapaa tekemään sellaista taidetta kuin haluan.
Mitä seuraavaksi?
– Luovuus jää päälle. Se sykkii, sykkii. Jokainen iso urakka innostaa jatkamaan ja löytämään uutta ja jännää. Matka jatkuu.
Anu Pentikin elämä näyttämöllä
Anu Pentikin elämäntarinaan perustuva draama Anu Pentik – nainen, joka loi savesta maailman, saa kantaesityksen Kouvolan teatterin suurella näyttämöllä 1. marraskuuta tänä vuonna. Näytelmän on kirjoittanut Eppu Nuotio, ja sen ohjaa teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi. Anu Pentikin roolissa nähdään Nina Petelius-Lehto.
– Mieheni Topi totesi, että ei voi olla tuntematta muuta kuin hiljaista nöyryyttä, kun oma kotiseutuni huomioi uraani tällä tavoin – minähän olen kotoisin Kuusankoskelta. Toivon, että katsojat löytävät näytelmästä kasvutarinan pienestä äidittömästä tytöstä, joka onnistui saavuttamaan unelmansa. Uskon, että Eppu Nuotio saa kiteytettyä näytelmään vauhtia ja iloa, sillä se on elämäni ohjenuora.