Meidän Mökki

Lumikinoksia ja kamiinan lämpöä! Ravintoloitsija Antti Kuha havitteli kakkoskotinsa tonttia ensi kerran jo 18 vuotta sitten

Antti Kuha rakensi ensin Tenolta hankituista vanhoista hirsistä päätalon, sitten viereen nousi toinen. Selkeälinjaiset, mustat rakennukset piirtyvät kauniisti lumista maisemaa vasten.
Kuvat Krista Keltanen

Puolen tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä, pienessä Songan kylässä, on ravintoloitsija Antti Kuhan kakkoskoti. Mökki tuntuisi tässä yhteydessä vähättelevältä, sillä tilaa on kahden rakennuksen verran.

Korkeat lumikinokset ympäröivät rakennuksia, ja terassit kalusteineen ovat hautautuneet lumen alle. Arkkitehtonisesti selkeälinjaiset, mustat rakennukset piirtyvät kauniisti lumista maisemaa vasten.

Kakkoskodissa Rovaniemellä Songan kylässä viettävät aikaa Antti Kuha, ravintoloitsija sekä Pure Pizza- ja Kauppayhtiö-ravintoloiden yrittäjä, avopuoliso Jaana sekä mäyräkoira Martta. Tässä vapaa-ajankodissa tilaa on 90 neliötä. Kaksi erillistä rakennusta, joista toisessa olohuone, keittiö ja makuuhuone, toisessa saunatupa, sauna ja vierashuone.
Antti rakensi ensin Tenolta hankituista vanhoista hirsistä päätalon, johon tuli olohuone, ruokailutila, keittiö ja makuuhuone, ja sitten viereen toisen rakennuksen, johon sijoitettiin sauna ja kaksi makuutilaa. Talot yhdistyvät terassein toisiinsa.
Vanhalle puolelle päärakennuksen seinälle Antti asetti sukset, joilla hiihti umpihangessa ensimmäisinä talvina. Eläinaiheiset tyynyt tuovat ilmettä pelkistetylle laverille. Kapea ikkuna avaa näkymää myös talon takapuolelle. Tunnelman vuoksi kattaukseen kuuluu aina kynttilöitä, joita Antti on asetellut eriparisiin kynttilänjalkoihin.
Norjalaisen Jotulin kaminan teho ja ulkonäkö miellyttävät Anttia. Hän pitää myös Pirkka-jakkaran muotokielestä.
Lautasella ruisleivän päällä on poronkieltä Sallasta. Mustat ja harmaat astiat ovat Pentikin. Antti suosii aina sesongin raaka-aineita. Riistaruuat näyttävät erityisen herkullisilta tummilla astioilla.

Tontin ja Antin tiet kohtasivat jo 18 vuotta sitten, kun hän näki pienen rivi-ilmoituksen Lapin Kansa -lehdessä. Antti otti yhteyttä vanhaan rouvaan, joka myi tonttia. Tarjouskilpailusta tuli tiukka, ja lopulta Antti jäi häviölle. Yllättäen rouva päättikin olla myymättä kotitilaansa, ja vuodet vierivät.

14 vuotta sitten Antti pisti pystyyn Kauppayhtiö-ravintolansa ja sijoitti siihen rahansa viimeistä lanttia myöten. Juuri silloin tontin omistajarouva päätti ottaa yhteyttä ja tarjosi tonttia uudelleen Antille. Sattumien kautta rahoitus järjestyi, tonttikaupat onnistuivat ja Antista tuli uusi omistaja. Rakentaminen sai kuitenkin odottaa hetken.

– Nykyisen päärakennuksen paikalla ollut talo oli palanut 70-luvulla, ja paikka oli ollut pääosin oman onnensa nojassa. Ensimmäiset vuodet raivasin puita ja tein tilaa talolle, Antti kertoo.

Kattilat, kipot ja pannut ovat esillä käyttövalmiina. Porontalja tuo pohjoisen tunnelmaa.
Made on noussut omasta rannasta ja päätynyt lämmittävän mausteiseen tom yam -keittoon.
Vapaa-ajankodissa mahtuu yöpymään kahdeksan henkeä.
Secton valaisin sopii mustaa ja puuta yhdistelevään sisustukseen. Ympäröivä pohjoinen luonto tulee sisälle suurten ikkunoiden ansiosta.
Lumikengät seinällä muistuttavat pohjoisen ajanvietteestä.

Vuonna 2010 Antilla oli vihdoin mahdollisuus aloitella rakennusprojektia. Ajatuksena oli rakentaa pieni mökki ja pieni sauna, joihin ei ollut tarkoitus tulla edes sähköjä. Antti kuuli hirsikehikosta, joka oli purettu mökkikylästä Tampereelta ja kuljetettu Tenolle mutta jota ei koskaan ollut pystytetty. Hän osti hirret, ja niistä tehtiin tontille ensimmäinen rakennus.

– Mökissä ei ollut sähköjä. Lämmitin kamiinalla ensimmäisen talven ajan. Lainasin kaverilta peräkärryyn kyhättyä saunaa ja peseydyin siinä, Antti muistelee.

Paikasta tuli Antille heti tärkeä. Pian oli selvää, että pikkuisen mökin sijasta tontille nousisi kaksi rakennusta, ja paikasta tulisi ennemmin kakkoskoti kuin sähkötön mökki. Seuraavana kesänä Antti rakensi hirsimökin viereen toisen talon, veti sähköt molempiin ja jatkoi rakentamalla suuren 250 neliön terassin ympäröimään taloja. Ympäristö maisemoitiin varvikolla mahdollisimman luonnolliseksi.

Vanhoista Tenolta tuoduista hirsistä tehtyyn päärakennukseen tuli keittiö, ruokailutila, olohuone ja pieni makuuhuone. Olohuoneen seinustoille Antti teetti puusepällä laverit, jotka toimivat sekä sohvina että tarvittaessa nukkumapaikkoina. Jotulin kamiinan tyyliin ja tehoon Antti ihastui käytyään Norjassa.

Uudelle puolelle Antti suunnitteli kaksi makuuhuonetta, joista toiseen sijoitettiin parivuode ja toiseen Tapio Anttilan suunnittelema vuodesohva. Näin huone toimii myös luku- ja tv-huoneena. Rakennuksessa on myös sauna ja pesutilat. Makuupaikkoja riittää nyt jopa kahdeksalle hengelle. Taloa on vuokrattu myös ulkomaisille vieraille Airbnb:n kautta.

Talon edustalle Antti teki puurakenteisen istuskelupaikan ja vuorasi sen porontaljoilla.
Nuotiopaikka on hulppealla paikalla ja käytössä myös talvisin. Antti haastaa mielellään kokkiystävänsä ruuanlaitossa, kun porukka viettää yhteistä mökkiviikonloppua. Jyhkeällä nuotiopaikalla on kypsennetty jopa kokonainen poro. Tällä kertaa Antti ja Martta nauttivat vain maisemista.

Antti halusi keittiöstä kakkoskodin keskipisteen, ruoka-alan ihmisiä kun on. Päätalon keittiö on musta ja maskuliininen.

– Olen aina pitänyt Ilmari Tapiovaaran Pirkka-ruokailuryhmästä ja olin varma, että tänne se sopisi. Minusta sen muotokielessä on suomalaisuuden lisäksi jotain japanilaista. Hankin Pirkka-pöydän ja -penkit ja sijoitin ne avokeittiön yhteyteen, Antti kertoo.

Pihalla talojen välisellä terassilla on ulkokeittiö, jossa on valmiudet tehdä ruokaa suurellekin porukalle. Antti kokkaa mieluiten kalaa ja riistaa.

– Kokoonnumme välillä tänne kokkiystävieni kanssa ja teemme ruokaa jylhissä maisemissa. Joenrantaan rakensin suuren nuotiopaikan, jonka rakenne on niin tukeva, että avotulella voi kypsentää vaikka kokonaisen poron.

Muokattu 10.1.2020: Korjattu virheellinen vuosiluku (rakennusprojektin aloitusajankohta). Oikea vuosi on 2010.

Julkaistu: 9.1.2020
4 kommenttia