Meidän Mökki

Mielikuvituksellinen naisluola! Anniinan ihanan vinksahtaneen satumökin tavoitteena on tunnelma, jossa pupu voisi loikata nurkan takaa hattu päässään

Mielikuvituksellinen naisluola! Anniinan ihanan vinksahtaneen satumökin tavoitteena on tunnelma, jossa pupu voisi loikata nurkan takaa hattu päässään
Vanhasta hirsitalosta Kuopion maaseudulla tuli Anniinan omaperäinen mökki, jossa vieras saattaa päästä nauttimaan vaikkapa teekutsuista Hullun hatuntekijän malliin. Pääosin torppa on Anniinan ”terapiahuone”, jossa voi remontoinnin lisäksi harrastaa akvarellimaalausta, hengitellä aromaterapeuttisia tuoksuja ja lukea vaikka tarot-kortteja.
Julkaistu: 6.5.2021
Hiekkapilvi jää leijumaan soratielle, kun kaarramme isojen kuusten ja koivujen suojaamaan pihaan. Punaisen talon ikkunasta näyttää kurkkaavan joku, ja nostamme valokuvaajan kanssa molemmat kättä tervehdykseen. Erikoista, nainen ei moikkaa takaisin! Nauraen huomaamme, että sehän onkin mallinukke.
Nukke ikkunassa antaa esimakua tämän mökin omalaatuisuudesta. Vanhaa hirsitaloa kunnostaa ”naisluolakseen” Anniina Rönkä, ja paikasta todellakin tulee hänen näköisensä. Kun vakituisessa kodissa Anniina on mennyt paljon käytännöllisyyden ehdoilla, täällä hän on saanut päästää mielikuvituksensa irti.
Kukkatapettisesta eteisestä häämöttävät makuuhuoneen vielä runsaammat kuviot. Eteisestä lähtevät jyrkät portaat ullakolle, jonne lapset saavat oman tilansa. Vanha lääkekaappi kuten myös räsymatot löytyivät talosta.
Mökin sydän on tupa, yhdistetty keittiö ja olohuone. Sen seiniä koristavat hattupäisten koirien muotokuvat tummanpuhuvassa tapetissa. Koirien katseen alla on hyvä kattaa teekutsut vaikka Hullun hatuntekijän malliin. Se on Anniinan lempihahmo Liisa Ihmemaassa -sadussa, ja vaikutteet ovat selvät. Moni vieras on maininnut, että talosta tulevat mieleen steampunk-tyylisuuntaus ja Tim Burtonin elokuvat, erityisesti juuri Liisa Ihmemaassa -filmatisointi. Anniina esitteleekin mökkiään ylpeästi ”vähän vinksahtaneena” paikkana. Tavoitteena on tunnelma, jossa pupu voisi loikata milloin tahansa nurkan takaa hattu päässään.
Teekutsut Hullun hatuntekijän hengessä on katettu sinisillä Lomonosovin kupeilla. Anniina on keräillyt sarjaa osissa kirpputoreilta. Maatuskat ovat peräisin Venäjältä.
Tapetti ja hauskat yksityiskohdat luovat mökin persoonallisen tunnelman.
Tuvan näyttävä, Murivan valmistama koiratapetti Dogs in Frames on tilattu Isosta-Britanniasta. Raidalliset sohvakalusteet ja pöytä on haettu järvenpääläisestä Joken osto- ja myyntiliikkeestä. Anniina on hyvä keksimään tavaroille uusia käyttötarkoituksia. Pellavaverhot on tehty pöytäliinasta, pöytäliina huivista.
Hyllyillä on Anniinan keräilemiä hattuja, ja teekutsuilla vieras saattaa löytää kuppinsa nurinpäin tai sen vierestä ilmeikkään, hiukan pelottavan hahmon. Anniina on askarrellut kummallisia nukkeja askartelumassasta. Niihin on tallennettu esimerkiksi lapsen painajaisessa näkemä hahmo.
Vakituisessa kodissa Anniina on mennyt paljon käytännöllisyyden ehdoilla, täällä hän on saanut päästää mielikuvituksensa irti.
Kun silmänsä saa irti koirien muotokuvista, katse nauliutuu massiiviseen leivinuuniin. Ennen se olisi herättänyt vielä enemmän huomiota, sillä se oli maalattu joskus kirkkaiden värien aikakautena postilaatikonoranssiksi. Vaikka moni asia ei tässä mökissä hillittyä olekaan, uuni sai rauhallisen valkoisen sävyn. Joskus kun Anniina ei meinaa löytää mistään lapsiaan, 9-vuotiasta Verttiä ja 11-vuotiasta Veeraa, hän muistaa mennä katsomaan uuninpankolta, ja sieltä lapset löytyvät lueskelemasta.
Suurikokoinen leivinuuni oli mökin ostohetkellä postilaatikonoranssi. Valkoinen väri rauhoittaa tilaa, ja takaseinän tiilikuvioinen tapetti nostaa sen hyvin esille taustastaan.
Anniinan keräilemiä hattuja on nostettu naulakkoon. Työpöytä ja raidallinen nojatuoli ovat Joken osto- ja myyntiliikkeestä.
Askartelumassasta tehdyt nuket tulevat mökissä vastaan milloin missäkin, vaikkapa leivinuunin kolossa.
Lapset ovat välillä mukana mökillä ja saavat jatkossa oman metsäneläinteemaisen valtakuntansa talon vintille. Pääosin torppa on kuitenkin Anniinan oma paikka, ”terapiahuone”, jossa voi remontoinnin lisäksi harrastaa akvarellimaalausta, hengitellä aromaterapeuttisia tuoksuja ja lukea vaikka tarot-kortteja. Mökki on vain kymmenen kilometrin päässä kotoa, mutta silti siellä pääsee heti irtautumaan arjen asioista. Nettikin toimii sopivan huonosti. Mökille ei pitänyt aluksi tulla edes televisiota, mutta sitten Netflixin sarjat veivät mennessään, ja periaate sai jäädä.
Anniina on ehtinyt omistaa hirsimökin vain puolitoista vuotta, mutta talovanhus on saanut jo melkoisen muodonmuutoksen. Lähtökohdat eivät olleet mitenkään idylliset: talossa oli esimerkiksi tupakoitu sisällä.
– Seinät melkein valuivat tervaa, Anniina kuvailee ja kertoo jynssänneensä esimerkiksi katon kahdesti.
Mökinvartijana toimii Petronellaksi nimetty mallinukke.
Vanha keittiö sai lisäaikaa mustilla sisustuskalvoilla. Hyllyihin löytyi lankut kodin takapihalta.
Vaaleansiniset Halltex-puukuitulevyt saivat lähteä, ja tilalle tuli tapettia. Pari seinää otettiin paljaaksi hirrelle vain harjaamalla ja imuroimalla ne. Hirsissä oli valmiina kaunis pähkinänruskea sävy. Ensin Anniina sovitteli tuvan seinälle perinteistä hirsitalon kuvastoa eli kukkatapettia, mutta se ei tuntunut omalta.
Koiratapetin kanssa persoonallinen tyyli alkoi loksahdella kohdalleen.
Lähimpänä tavanomaista vanhaa taloa on eteinen, jossa turkoosipohjainen kukkatapetti sopii hienosti hirsiseinän pariksi. Makuuhuoneen violettikukkainen tapetti on paljon sitä tummanpuhuvampi.
Tuvan lattia on punaruskea. Entisten vaaleansinisten seinien pariksi se ei sopinut, ja Anniina aikoi jo maalata lattian valkoiseksi, mutta uuden tapetin kanssa väri alkoikin toimia. Talo sijaitsee kallion päällä, joten talvella vie aikansa, ennen kuin tupa lämpenee. Lattian alla on vanhat puuhiilieristeet, jotka pitäisi vaihtaa jossain vaiheessa puhallusvillaan.
Makuuhuoneen hirsiseinälle on nostettu naamioita, joista kultamustan Anniina on tehnyt itse, muut ovat löytöjä kirpputorilta ja Venetsiasta. Anniina on pelastanut useita tauluja päätymästä roskiin.
Makuuhuoneen kukkatapetti löytyi paikallisesta rautakaupasta.
Tapetoinnit, maalaukset ja pienet nikkaroinnit Anniina on tehnyt itse. Näpertely on hänellä verissä, sillä hän kulki lapsena taitavan isänsä matkassa ja suvussa on paljon kädentaitajia. Käsillään hän on päässyt tekemään aiemmin myös somistajan ammatissa, mutta tällä hetkellä hän pyörittää rakennussiivousyritystä. Into käsillä tekemiseen näyttää tarttuvan lapsiin, ja taiteellinen tytär tekee esimerkiksi keppihevosia sekä elävän näköisiä eläinhahmoja ja poika puutöitä.
Mökki on vain kymmenen kilometrin päässä kotoa, mutta silti siellä pääsee heti irtautumaan arjen asioista.
Keittiö odottaa vielä perusteellista remonttia. Kaapinovet Anniina muokkasi mustiksi D-C-Fix-sisustusmuovilla. Keittiön ikkunassa pihaan tulijoita hämäävä mallinukke on ehkä 1970-luvulta, ja se on lahja siskolta. Anniina laittoi nukelle uudet tekoripset ja peruukin ja nimesi sen Petronellaksi. Nimi on peräisin aikanaan eläneeltä Lapin kultamaiden legendalta. Anniina vietti lapsuudenkesänsä Lapin kullanhuuhdontapaikoissa, ja silloin kuullut kertomukset ovat jääneet pysyvästi hänen mieleensä.
Kylpyhuone sai väliaikaisen ilmeensä maalilla, tauluilla ja näyttävillä vesikalusteilla. Katosta tuli ensin sininen, mutta epäonnistunut ratkaisu vaihtui pian mustaksi.
Eteisen Pip Studio -kukkatapetin valmistaja on Eijffinger.
Jääkaapin seinälle on kirjoitettu Nikita Gillin mietelmä: ”Joinain päivinä olen enemmän susi kuin nainen ja opettelen yhä olemaan anteeksipyytelemättä villiä luontoani.”
Viittaako lausahdus kenties talon emäntään? Anniina vilauttaa vastaukseksi jalkaansa ja olkapäätään. Niihin on tatuoitu isot sudet.
– Olen vähän erakko ja tykkään olla yksin. Susikin elää yhteisössä mutta pärjää kyllä itsekseen.
Susi onkin Anniinan voimaeläin. Nimensä talo on sen sijaan saanut eri eläimeltä. Kylällä paikka tunnetaan Karhuna, sillä talossa asuivat pitkään Karhuset. Mökki on entinen maatalon asuinrakennus, ja pihapiirissä on ennen ollut enemmänkin eläimiä. Nyt pihalle rakentuu aitaus kahdelle sekarotuiselle koiralle.
Anniinan mökki on 58 neliön hirsitalo vuodelta 1939. Tonttia on vajaa hehtaari.
Pihanlaittoon asti Anniina ei ole vielä talon remonteilta päässyt, mutta yksi asia on varma: vaikka raivattavaa miltei hehtaarin tontilla riittää, saunalle menevään kuusikujaan hän ei aio koskea. Entinen savusauna odottaa uutta elämäänsä ulkosaunana.
Anniina kertoo välillä kuulevansa pihalla edellisten omistajien kissan maukunaa. Oikeastaan se ei enää yllätä. Emmekä vierailun päätteeksi ihmettelisi, vaikka Petronella vilkuttaisi meille hyvästiksi.
Kommentoi »