Viherpiha

”Kutsumme itseämme perennabongareiksi” – Ailin ja Sepon upeasti kukkiva puutarha on erikoisten perennalajien koekenttä


Elämäntyönsä kasvien parissa tehneet Aili ja Seppo Tamminen harrastavat perennakokeiluja omassa puutarhassaan. Heistä on kiehtovaa tutustua eksoottisten lajien luonteisiin ja oppia tuntemaan niiden kasvatuksen salat.
Kuvat Teija Tuisku

Taivaansiniset kukat hehkuvat auringonpaisteessa kuin hienoin silkki. Suuret ja maagisenväriset kukinnot tuntuvat vetävän katseet puoleensa, vaikka Aili ja Seppo Tammisen runsaassa kukkatarhassa Lapuan maaseudulla olisi paljon muutakin ihasteltavaa. Sinivaleunikko on vain yksi puutarhan sadoista perennalajeista.

– Kutsumme itseämme perennabongareiksi. Meitä kiinnostavat kaikki vähän erikoisemmat lajit. Sinivaleunikon lisäksi meillä kasvaa myös sen lähisukulaisia kelta- ja isovaleunikkoja. On mielenkiintoista selvittää, millainen kukin laji on luonteeltaan, ja oppia tuntemaan sen tavat, Aili kuvailee.

– Monen puutarhaharrastajan sydämessä läikähtää, kun näkee sinivaleunikon kukassa. Sitä pidetään hankalana kasvina, mutta olen kokeiluissani huomannut, että oikeasti menestys on kiinni vain siitä, että hoksaa muutaman niksin sen taimikasvatuksesta, Seppo kertoo.

Seppo ja Aili Tamminen ovat oppineet, että sinivaleunikon kasvattamisessa tärkeintä on koulia taimet vasta, kun ne ovat varttuneet roteviksi.
Hienoimmat hetket tässä harrastuksessa ovat, kun jonkin oikukkaan kasvin siemen lopulta itää ja kun kasvi myöhemmin kukkii.
Tammisten kotitaloa ympäröi runsas perennatarha. 1. Rönsyakankaali 'Roseum', 2.kultahelokki, 3. alppikauno, 4. liuskakuumejuuri, 5. keltakurjenmiekka, 6. syyskimikki, 7. tarhapäivänlilja ja 8. töyhtöangervo.

Yllättävän helppo isoinkarvillea

Ilman ennakkoluulottomia kasvatuskokeilujaan Aili ja Seppo eivät olisi saaneet tietää myöskään sitä, että kuunliljojen kasvatus siemenestä on niin hidasta, että kasvattaja menettää hermonsa moneen kertaan ennen kuin taimet ovat varttuneet edes nukkekodin puutarhaan sopiviksi. Tai että isoinkarvillea ei ole lainkaan niin vaikea ja arka kuin sanotaan. Seppo muistaa, kuinka vanhoissa puutarhakirjoissa teroitettiin, että eksoottinen kasvi pitäisi ehdottomasti ottaa talveksi sisälle. Lapuan IV-vyöhykkeellä se on kuitenkin säilynyt jo vuosia hyvin kukkapenkissä.

– Sateenvarjolehti taitaa olla ainoa kasvi, jota en ole vielä kertaakaan saanut edes itämään. En tiedä mitkä taikasanat sille pitäisi lausua. Olen päättänyt, että yritän sen kanssa niin pitkään kuin täytyy. Hienoimmat hetket tässä harrastuksessa ovat, kun jonkin oikukkaan kasvin siemen lopulta itää ja kun kasvi myöhemmin kukkii.

Kurjenmiekka 'Reginae' kasvaa omenapuiden alla, jonne aurinko paistaa suoraan vain varhain keväällä. Isoinkarvillea kasvaa 30–60-senttiseksi. Se kukkii aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla kesä–heinäkuussa.
Joskus olemme ottaneet kasvatettavaksi siemeniä, joista emme edes tiedä, mitä niistä pitäisi kasvaa – ja se vasta on hauskaa.
Pystykasvuinen lehtoukonhattu nousee keväällä ensimmäisenä maasta ja näyttää kasvun mallia hitaammille perennoille. Sen edessä kasvaa hennon pinkkiä lehtoängelmää ja keltaisia päivänliljoja.

Pihalle nousi taimisto

Aili ja Seppo ovat tehneet elämäntyönsä kasvien parissa Lapuan kaupunginpuutarhurina ja seurakunnan puistopäällikkönä. Kasvit ovat heille yhä rakas harrastus, intohimo, jonka parissa he viihtyvät tunteja laskematta. He lisäävät perennoja sekä omista kasveista kerätyistä ja tuttavilta saaduista siemenistä että jakotaimista ja pistokkaista. Sen seurauksena Tammisten kotipihalle on runsaan perennatarhan lisäksi noussut myös pieni taimisto.

Pariskunta kiertää myymässä kasvattamiaan perennantaimia lähialueiden toreilla ja puutarhatapahtumissa. He ovat huomanneet, että asiakkaiden suosikeiksi nousevat yleensä näyttävät punakukkaiset kasvit, kuten viime kesän hitti hehkuvarakkaus. Heidän omat lempikasvinsa ovat toista maata.

– Omassa puutarhassamme kasvaa paljon sinikukkaisia kasveja. Jotkut niistä ovat varmasti monen muun mielestä melko vaatimattoman näköisiä, kuten isovuohennokka tai sinisilmiö. Toisaalta meitä kiehtoo kasveissa moni muukin kuin kukat. Joskus olemme ottaneet kasvatettavaksi siemeniä, joista emme edes tiedä, mitä niistä pitäisi kasvaa – ja se vasta on hauskaa.

Isovuohennokka on Ailin suosikkeja. Pystykasvuinen laji on 40–60 senttiä korkea. Ailin ja Sepon pihalla on tilaa myös pienelle taimistolle. Nämä purkitetut taimet ovat menossa myyntiin. Oma puutarha on Ailin ja Sepon rakas kesäolohuone sekä koekenttä, jossa he tarkkailevat kasvien ominaisuuksia.

Ailin ja Sepon vinkit: näin lisäät perennoja

  1. Aloita perennojen kasvatus rönsyistä tai jakotaimista. Aloittelijakin onnistuu helposti esimerkiksi rönsytiarellan eli pitsimyssyn rönsylisäyksessä.
  2. Kokeile rohkeasti myös erikoisten lajien siemenkylvöjä. Pahimmassakin tapauksessa menetät vain siemenpussin hinnan eli muutaman euron. Helppo kasvatti on esimerkiksi vuorijumaltenkukka – se tekee hyvin kauppansa myös perennanvaihtotapahtumissa. Mooseksenpalavapensas taas on todella hidas ja epävarma laji siemenestä kasvatettaessa.
  3. Hyödynnä kokeiluissa omien kasvien siemeniä, sillä tuoreet siemenet itävät parhaiten. Lisäksi omien kasvien jälkeläiset ovat sopeutuneet hyvin puutarhasi kasvuolosuhteisiin.
  4. Selvitä, millaisissa oloissa kasvattamasi lajin taimet viihtyvät. Sinivaleunikoiden lisäksi myös esimerkiksi punahatut menestyvät paremmin ulkona lavassa kuin lämpimässä kasvihuoneessa.

Julkaistu: 30.1.2019