1. Uudet vaatteet ja kodintekstiilit on syytä pestä ennen käyttöönottoa. Näin mahdolliset haitalliset aineet eivät päädy iholle. Toisaalta nämä kemikaalit kulkeutuvat pesuveden mukana vesistöihin. 2. Mieti, pitääkö kaikkien ulkoiluvaatteiden olla säänkestäviä. Vettähylkivissä kalvoissa on usein käytetty immunotoksisia per- ja poly­fluorattuja yhdisteitä, jotka kertyvät elimistöön ja heikentävät muun muassa rokotteiden tehoa. Samoja aineita on kengille ja vaatteille tarkoitetuissa suihkutettavissa kyllästysaineissa. 3. Hanki vaatteita ja huonekaluja käytettyinä. Haitalliset aineet ovat jo todennäköisesti huuhtoutuneet tai haihtuneet pois. 4. Välttele vaatteita, joissa on muoviprinttejä. Kohokuvioissa on usein ftalaatteja. 5. Osta elektroniikkaa harkiten. Teknisistä laitteista haihtuu ilmaan muun muassa bromattuja palonestoaineita. 6. Tarkista, ettei juomapullossasi ole PVC-muovia tai polykarbonaattia ja sen sisältämää bisfenoli-A:ta eli BPA:ta. Muovien materiaalimerkit löytyvät pullosta. Kolmion keskellä oleva 03 viittaa PVC:hen ja 07 polykarbonaattiin. 7. Älä hanki jääkaappia tai pyykinpesukonetta, jossa on käytetty antibakteerista hopeaa. Aine kuluu vähitellen ja kulkeutuu luontoon. Hopea on haitallista esimerkiksi vesieliöille. 8. Imuroi usein. Kodin ilmaan haihtuvat haitalliset kemikaalit pesiytyvät pölyyn. 9. Erilaiset ympäristö- ja allergiamerkit sekä sertifikaatit rajoittavat haitallisina pidettyjen kemikaalien käyttöä. Tunnusten ja sertifikaattien kriteerit vaihtelevat. Allergiatunnuksissa ajatus on vältellä erityisesti herkistäviä aineita, ympäristötunnukset taas painottavat luonnolle koituvia vaikutuksia. 10. CE-merkintä kertoo, että tuote on EU-standardien mukaan tehty. Vinkit antoivat tutkija Veli-Matti Ikävalko Helsingin yliopistosta ja Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo.

Lue myös: Suomalaiset eivät ole tietoisia kemikaalien haitoista