Mainos

Lapin kevät jätti Ahosiin pysyvän jäljen: "Tämä on kuin toinen koti"

Mainos
Etelässä jo vihertää, mutta Ivalossa mökkikausi aloitetaan metristen hankien keskellä. Merja ja Ari Ahonen sekä Joiku-koira hurahtivat Lapin taikaan.

Ivalojoen törmällä on yöllä ollut pakkasta. Hanki on kivikova, ja joelta käy pieni viima. Kevätaurinko lämmittää jo sen verran, että mökkitie pehmenee pian sitkeäksi sohjoksi.

Ari Ahonen on kuitenkin tottunut kuski. Mökkimatkaa hänellä kertyy Turun kupeesta Littoisista 1 170 kilometriä. Siksi Ahoset eivät käy mökillä usein, mutta kun käyvät, he viihtyvät pitkään.

Ahosten mökki seisoo Ivalojoen törmällä.Remontissa siihen lisättiin kaksi hirsikertaa, koska tulviva joki oli kastellut sen usein.

Ivalojoki kaartaa Ahosten mökin kohdalla. Aurinko laskee vaarojen taakse, ja jokea pitkin pääsee vaikka Ivalon keskustaan.

Ari ja Merja Ahonen ostivat mökin 17 vuotta sitten Arin vanhemmilta. Paikka ristittiin Veikkolaksi Arin isän nimen mukaan.  Kolme vuotta myöhemmin he juhlivat häitään kotona Littoisissa pihakoivun alla. Sittemmin koivu kaadettiin, ja siitä sahattu lautanippu kulki vuosia mukana. Nyt tuo koivu elää uutta elämää.

– Jo silloin kun koivu kaadettiin, minulla oli visio, että teen siitä mökkisaunan lauteet. Meidän hääkuvamme otettiin sen puun alla, ja näin saimme palan entisestä tänne, Ari kertoo.

Lauteet ovat komeat. Aaltoileva, leveä lankku tekee niistä ylelliset. Pinnassa on laudesuoja. Keittiön pöydän Ari teki samasta lankusta ja käsitteli sen kolmeen kertaan venelakalla. Toista samanlaista ei löydy.

Ari teki saunan lauteet itse entisen kotipihan koivusta. Muoto on persoonallinen, eikä toisia aivan samanlaisia lauteita löydy.

Sisustus syntyy pienistä asioista. Saunan eteistä koristavat erilaiset löylykauhat.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Tällä kertaa Ahoset viipyvät mökillä kolmisen viikkoa. Ari on eläkkeellä ja Merjan työ Kelalla mahdollistaa etäpäivien tekemisen Ivalon konttorista. Alkukesästä, ennen pahinta hyttysaikaa mökkireissu voi siksi venähtää jopa viideksi viikoksi. Silloin mukana on usein Merjan 11-vuotias tyttärentytär Jessica.

Ivalojoki tekee mökin kohdalla mutkan, ja aukeaa leveäksi suvannoksi matkalla kohti Ivalon keskustaa. Pohjoisessa joen takaa häämöttävät sinertävät vaarat, ja hiljaisuus kevätiltana.

Huhtikuun hangilla on paras aika istua rannassa, jonne isäntä sytyttää illalla rakovalkean. Vesi ja tuli ovat Arille tärkeät elementit, ja keväisellä joentörmällä ne yhtyvät parhaalla mahdollisella tavalla.

– Nuotiolla on hiljaista ja rauhallista, eikä tarvitse miettiä mitään.

Ari sahasi rakovalkean, joka syttyy vaivalloisesti, mutta kun se syttyy, tuli palaa rannassa koko illan. 

Saunan jälkeen Merja ja Ari vilvoittelevat terassilla ja kuuntelevat hiljaisuutta. Parasta täällä on kiireettömyys ja joutenolo, he sanovat.

Parasta pohjoisessa on Arin mielestä kiireettömyys. Tunnelma on rauhallinen, mutta tiivis. Pikkuhiljaa Ivalo on tullut tutuksi ja ystäviäkin on löytynyt.

– Kylällä vaistoaa sen, että ihmiset kulkevat rauhallisemmin kuin Turun keskustassa. Tietysti täällä myös luonto on tärkeä. Inarilainen kaverini nappaa minut usein mukaan kalalle tai riekkometsälle, Ari kertoo.

Merjan mielestä parasta on joutenolo.

– Liikumme ja kuljemme täällä paljon. Tästä on tullut kuin toinen koti, ja elämme täällä tavallista elämää, hän sanoo.

Vieressä pieni Joiku-koira naukuu tyytyväisenä kuin kissa. Se nauttii mökkielämästä ja seuraa isäntänsä ja emäntänsä touhuja silmä kovana. Kevään ensimmäisiä kärpäsiä se kuitenkin pelkää ja luikkii niitä piiloon saunan lauteiden alle. Kerran se karkasi, kun ikkunassa pörräävä mehiläinen säikäytti sen. 

Käristys kuuluu luonnollisena osana lappilaiseen mökkiruokavalioon. Se vuollaan jäisestä poronlihasta. Arista on kehittynyt varsinainen porokokki, ja lihat hän hakee usein suoraan läheiseltä Kustulan porotilalta.

Kahvi ja ruisleipä maistuvat välipalaksi terassilla. Kahvi juodaan tietysti kuksista. Kuksaa ei koskaa saa pestä pesuaineella, se vain huuhtaistaan vedellä. 

Mökkielämä on nyt leppoisaa, mutta kesti pitkään, ennen kuin Ahoset pääsivät nauttimaan siitä niin kuin nyt. Takana on kolmen vuoden mökkiremontti, joka oli pakko tehdä. Tulviva Ivalojoki oli kastellut mökin alaosan useina vuosina ja siitä seurasi perusteellinen remontti.

Koko mökin alaosa purettiin. Mökkiä nostettiin harkkopilareilla ylemmäs ja rungon alaosaan lisättiin kaksi hirsikertaa. Lattia tehtiin kokonaan uusiksi. Nyt pohjalla on tuulensuojalevy, ekovilla, tuulensuojapaperi ja pinnassa valkolakattu mäntylankku. Tässä hommassa Arilla oli apuja, mutta muuten hän teki remontin pääosin itse.

Raskaan alapohjaremontin jälkeen alkoi sisätilojen tekeminen. Ari maalasi puunväriset seinät kuultovalkoisiksi ja uusi kulahtaneet keittiönkaapit. Keskelle pientä tupaa tuotiin takka, ja Ari rakensi saunan. Terassista lohkaistiin pieni pala eteiseksi ja pukuhuoneeksi.

Keittiön kaapistot ovat Kaarinan Puuvajan tekemät. Valkoinen ristikko keventää ilmettä, ja kontrastia tuo tumma välitilalaatta.

Remontissa kaikki sisäpinnat uusittiin, ja nyt vaaleus suurentaa pientä tilaa huomattavasti. Pieni takka hankittiin Sarokkaalta Turusta.

Tupa on pieni, mutta siinä on kaikki tarvittava. Ikkunat aukeavat Ivalojoelle. Tumma vuodesohva tuo nukkumatilaa kahdelle.

Lopuksi Ari teki mökin paraatipuolelle suuren terassin, joka aukeaa joelle päin. Nyt joki on vielä jäässä, sillä jäät lähtevät Ivalojoesta yleensä vasta äitienpäivän tienoilla. Ahoset eivät välttämättä ehdi mökille vielä silloin, mutta he voivat nauttia luonnon näytelmistä kotisohvalla Littoisissa.

– Me jännitämme jäidenlähtöä kotikoneella. Avaamme kamerat joka aamu ja kuvaa tulee viiden sekunnin välein. Jos tontilla on liikettä, sen voi videoida, Ari selittää.

Mökin valvontajärjestelmä on tärkeä kaukana asuville. Systeemissä on kolme kameraa, jotka on kytketty nettiin modeemilla. Puhelimella voi säätää myös sähköjä ja lämpötilaa. Järjestelmä lähettää tiedot puhelimeen, ja ilmoittaa esimerkiksi sähkökatkoista.

Nettiliittymä maksaa vajaan kympin kuussa ja kamerajärjestelmä maksoi 1 200 euroa. Summa tuntuu pieneltä turvallisuuden ja valvonnan kannalta, mutta myös huvin näkökulmasta. Oma nettikamera antaa mahdollisuuden seikkailla mökkitontilla silloinkin, kun sinne ei oikeasti voi tulla.

– Tämän takia on monta huolta vähemmän. Emme me tarvitse tätä niinkään varkaiden takia, vaan on kiva tarkkailla säätä, poroja, lintuja, pupuja ja oravia, Ari hymyilee.

Joenuomaa katsellessa pienet asiat merkitsevät enemmän. Tällaista on Lapin kevät.

Ahosten huhtikuinen ilta kruunautui revontulien tanssiin. Niitä näkee näillä korkeuksilla usein.

Kommentit

Kysy, tai kerro miten onnistuit!
Kommentit (0)