Mainos

Eläinopas: Lintulaudan linnut

Mainos
Suomessa talvehtivien lintujen ruokintaa tulisi jatkaa kevääseen asti. Tutustu lintulaudan yleisimpiin vieraisiin.

Pikkuvarpunen

Tuntomerkit: Ruskea, etenkin päälaki puhtaan ruskea. Poskessa musta laikku valkealla pohjalla. Äänet iloisia ja sointuvia. Aavistuksen varpusta pienempi.

Esiintyminen: Pihoissa ja esikaupungissa, ei vielä varpusen tapaan aivan urbaanissa ympäristössä. Runsastunut viime vuosina. Elää pohjoisimpana Perämeren rannikolla.

Lisääntyminen: Pesä pöntössä tai rakennusten koloissa. 4–8 poikasta ja kaksi pesuetta vuodessa, tehokas lisääntyjä.

Ravinto: Siemeniä ja selkärangattomia pieniä elämiä.

Puutarhassa: Harmiton, jopa söpö.

Tikli

Tuntomerkit: Mustavalkopunakeltainen vaikutelma. Ääni iloinen tikilit. Koko 13 cm.

Esiintyminen: Etelässä yleisempi kuin Keski-Suomessa. Kulttuuriympäristöjen laji. Ehti jo vähentyä mutta nyt on taas runsastumassa.

Lisääntyminen: Noin viisi munaa kerran kaksi vuodessa. Pallomainen pesä muun muassa puussa. Emot eivät kanna ulosteita pois pesästä vaan ne värjäytyvät vaaleaksi.

Ravinto: Siemeniä, esimerkiksi ohdakkeita ja takiaisia.

Puutarhassa: Runsastunut lintulaudoilla. Parvi on loppukesällä ja syksyllä pientareiden piristys.

Sinitiainen

Tuntomerkit: Talitiaista selvästi pienempi. Ei rintajuovaa, päässä ja siiviissä sinistä. Pyöreähkö ulkomuoto. Laulu kirkasta ja helisevää.

Esiintyminen: Etelä-Lapissa asti.

Lisääntyminen: Kolossa tai pöntössä, saattaa itsekin kaivaa pesän. Jopa 14 munaa keväällä, yleensä vain yksi pesue vuodessa.

Ravinto: Talvisin etenkin siemeniä, kesäisin paljon hyönteisiä. Syksyllä marjoja ja esimerkiksi pehmeitä omenia.

Puutarhassa: Yleinen lintulaudoilla. Syö muun muassa kirvoja, mutta kaivelee myös silmuja.

Töyhtötiainen

Tuntomerkit: Harmaan ruskea, sinitiaisen kokoinen. Pään töyhtö on komea. Ääni kirkas ja kuuluva kililit.

Esiintyminen: Metsätiainen, pihoilla eniten talviruokinnan perässä. Runsaimmin kallioisissa havumetsissä. Ei vähäpuustoisessa Lapissa.

Lisääntyminen: Kolojen ja pönttöjen lisäksi pesä voi olla lahopökkelössä. Yksi pesue keväällä, 4–8 munaa.

Ravinto: Kuten muilla tiaisilla. Liikkuu paljon maassa ruokaa etsien.

Puutarhassa: Harvinainen kesällä. Tulee havumetsien lähellä oleviin lintulautoihin.

Talitiainen

Tuntomerkit: Suurin tiaisemme, jopa 15 cm pitkä. Keltainen rinta, jonka keskellä tumma juova. Musta pää, vaalea poski. Laulu vaihteleva, puhdas titityy on jo harvinainen.

Esiintyminen: Koko maassa. Noin miljoona paria pesii vuosittain. Yleensä paikkalintu, mutta saattaa lähteä satojen kilometrien vaelluksille syksyisin.

Lisääntyminen: Pesä valmiissa kolossa tai pöntössä, munia jopa tusina, yksi tai kaksi pesuetta vuodessa.

Ravinto: Siemeniä, hyönteisiä, toukkia.

Puutarhassa: Lintulaudan peruslintu. Saattaa vähentää tuhohyönteisiä.

Punatulkku

Tuntomerkit: Paksu nokka, musta pään yläosa. Koiraalla paljon punaista, naaras harmaampi. Ääni hjyy.

Esiintyminen: Pesii havumetsissä, myös Lapissa. Kesällä arka ja piilotteleva. Osa muuttaa, osa jää ja vaeltelee muun muassa lintulaudoille.

Lisääntyminen: Pesä puiden alaoksilla, 5–7 munaa 2–3 kertaa vuodessa.

Ravinto: Paljon siemeniä, myös marjoja tai silmuja.

Puutarhassa: Lintulaudoilla hieno näky varsinkin punaisena lumiseen aikaan. Ääritapauksissa syö liikaa silmuja.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Lintulaudalla vierailevat tikat

Kullakin tikkalajilla on omanlaisensa koputus, niitä voi opetella tunnistamaan. Tikoilla on pitkä kieli, jolla ruoka napataan puun sisältä. Niiden aivot ovat joustavien säikeiden välityksellä kallossa kiinni – tikat eivät siis kärsi naputtelusta.

Harmaapäätikka

Tuntomerkit: Vihreänharmaa tikka, pituus alle 32 cm. Koiraalla punainen otsa. Hieman yllättävän näköinen. Ääni viheltävä kjyy kjyy.

Esiintyminen: Leviää pohjoiseen, nyt jo Sallassa. Seka- tai lehtimetsissä, toisinaan havumetsien haapalaikuissa, jopa jalopuupuistikoissa.

Lisääntyminen: Nakuttaa kolon lehtipuuhun. 5–10 munaa.

Ravinto: Syö eniten muurahaisia ja niiden munia, mutta niiden lisäksi myös marjoja ja lahopuiden eläimiä, talvella siemeniäkin.

Puutarhassa: Piilotteleva ja vaikea nähdä. Käy lintulaudoilla.

Käpytikka

Tuntomerkit: Yleensä alle 26 cm pitkä. Mustavalkoinen. Pää punainen vain nuorilla, koiraalla niskassa punaista. Selässä sivuilla ja hartioilla kaksi pitkää valkeaa laikkua. Ääni kjyk kjyk kuuluu kauas.

Esiintyminen: Yleisin tikkamme, lähes koko maassa. Viihtyy erilaisissa ympäristöissä, itse nakutettu pesä useimmiten lehtipuussa. Saattaa vaeltaa.

Lisääntyminen: Kolo lehtipuussa, toukokuussa 4–7 munaa.

Ravinto: Talvella siemeniä kävyistä, muutoin muurahaisen munia, hyönteisiä, toukkia, linnunpoikasia.

Puutarhassa: Pitää lintulautojen talista.

Pikkutikka

Tuntomerkit: Pituus alle 17 cm. Selässä laajasti valkeaa, myös keskellä. Alaperässä ei punaista, mutta koiraan päälaki on punainen.

Esiintyminen: Tarvitsee lehtipuita, elää vielä tuntureillakin.

Lisääntyminen: Pesä lahossa puussa, valmis tai itse naputettu. 4–8 munaa.

Ravinto: Nakuttelee oksissa ja pienissä lahoissa puissa ja pensaissa, talvella myös ruovikoissa. Syö hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Puutarhassa: Saattaa pesiä pihalla, käy aika ahkerasti lintulaudoilla.

Pohjantikka

Tuntomerkit: Pituus alle 24 cm, mustavalkoinen. Tummat siivet, raidallinen vatsa. Koiraan päässä keltaista. Yhteysääni gjut.

Esiintyminen: Kuusivaltaisissa metsissä ja tunturikoivikossa. Etelässä harvinaisempi kuin muualla, vaatii usein kuolleita kuusia.

Lisääntyminen: Pesä kuolleessa kuusessa tai männyssä. 3–6 munaa.

Ravinto: Syö etenkin kirjanpainajan ja muiden kaarnakuoriaisten toukkia, kuorii kaarnaa pois kuolleista kuusista.

Puutarhassa: Saattaa vaelluksillaan vierailla lintulaudoilla.

Palokärki

Tuntomerkit: Pituus jopa 47 cm. Vankka musta lintu. Koiraalla musta päälaki, naaralla punaista vain niskassa. Lentoääni prii prii tai kryk kryk. Laskeutuessaan puulle huutaa kovasti kliee.

Esiintyminen: Havumetsissä. Yleensä paikallinen, mutta saattaa syksyisin lähteä vaellukselle.

Lisääntyminen: Pesä useimmiten männyssä tai haavassa. 3–6 munaa.

Ravinto: Hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Rakastaa hevosmuurahaisia.

Puutarhassa: Hieman varovainen. Voi hakata koloja pystylaudoitukseen.

Valkoselkätikka

Tuntomerkit: Alle 28 cm pitkä. Viiruinen rinta, valkeaa myös selän keskellä. Koiraalla punainen pää, molemmilla punainen alaperä.

Esiintyminen: Eteläisessä Suomessa. Vaatii valoisia lehtimetsiä. Pieni kanta on kasvanut aavistuksen ja levinnyt länteen.

Lisääntyminen: Pesä koivussa tai haavassa, joskus lepässä. 3–5 munaa, molemmat emot hautovat ja huolehtivat poikasista.

Ravinto: Syö lahopuista hyönteisten toukkia.

Puutarhassa: Vierailija syksyllä tai talvella. Saattaa syödä talia.

Kommentit

Kysy, tai kerro miten onnistuit!
Kommentit (0)