Mainos

Vanhan talon lämpöeristys

Mainos

Olemme re­mon­toi­mas­sa 1950-luvun taloa. Tarkoitus on parantaa läm­mö­ne­ris­tys­tä, mutta koska sisätilat ovat kunnossa, ajatus olisi tehdä työ ul­koa­päin.

Mitä mieltä ollaan SPU-eris­te­le­vys­tä? Jo 10 cm eristettä run­ko­tolp­pien väliin kerrotaan riittävän, eikä höyrynsulkua tarvita. Vanhassa talossa ei höyrynsulkua ole, alkuperäiset paperit voivat seinissä olla. Eriste jäykistäisi rakennetta, mutta ehkä vi­no­lau­doi­tus ainakin osittain kannattaa tehdä uu­del­leen.

Tuu­len­suo­ja­le­vyä ei kuulemma tarvita – jäävätkö tolpat ul­ko­lau­doi­tuk­sen alle paljaiksi? Liittyykö tähän eris­tä­mis­ta­paan joitakin riskejä? Vaih­toeh­toi­nen materiaali olisi kaiketi ekovilla, mutta kosteuden ja homehtumisen kannalta SPU-eristeet tuntuvat tur­val­li­sem­mil­ta, kun höyrynsulkua ei ole, ja räystäät eivät saisi lyhentyä tuumaakaan. Onko 50-luvun tervapaperi tms. liian tiivis, eli onko vaarana tehdä kaksi tiivistä pintaa?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

50-luvun talosi lienee lämmöneristetty tuon ajan tavan mukaan sahanpurulla, jonka ns. normaalinen lämmönjohtavuusarvo (lambda) on jonkin verran huonompi kuin nykyisin käytettyjen kevyiden eristeaineiden. Ympäristöministeriön ohjeissa julkaisussa C4 on lämmöneristeille ilmoitettu lambda-n -arvoja, jotka polyuretaanin (SPU) osalta vaihtelevat välillä 0,24–0,45. Arvot riippuvat eristeen sijoituspaikasta, kosteustilasta ja siitä miten eriste on “paketoitu” rakenteeseen.

Paras eristysominaisuus syntyy, kun eristeen molemmilla pinnoilla on siihen liimattuna jokin metallinen kerros, esim. alumiinikalvo. Sahanpurueristeeseen liittyy useita muuttuvia tekijöitä, joita on vaikea ottaa huomioon.

Koneellisesti puhalletun kivivilla-, lasivilla- ja puukuitueristeiden normaalinen lämmönjohtavuus on taulukossa esitetty samaksi (0,06). Yleensä tuo lämmönjohtavuusarvo on keveillä eristemateriaaleilla n. 0,03–0,04 välillä ja raskaimmilla n. 0,1 tietämissä.

Kommentit

Kysy, tai kerro miten onnistuit!
Kommentit (0)